Paraikaa käytävistä kuntavaaleista historiallisen tekee se, että kunnat ovat suurten muutosten äärellä. Kyseessä on suorastaan käännekohta, murros. Muuttoliike kasvukeskuksiin, syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen ovat jo pitkään rasittaneet kuntien taloutta. Koronapandemia on osaltaan haastanut kuntia kuluneena vuotena. Myös kuntien päätöksenteossa näkyy politiikan tietynlainen polarisoituminen.
Kuntiin kohdistuu erityisiä muutospaineita sote-uudistuksen myötä, kun sotepalvelut ja pelastustoimi järjestetään uusiin maakuntiin.
Kuntiin kohdistuu erityisiä muutospaineita eduskunnassa päätettävän sote-uudistuksen myötä, kun sotepalvelut ja pelastustoimi järjestetään uusiin maakuntiin. Näiden hyvinvointialueiden valtuustojen vaalit on tarkoitus järjestää jo vuoden päästä tammikuussa. Päätökset ovat vasta pitkällisen prosessin alku: on organisoitava uudelleen palveluja ja palveluketjuja, muutokseen on varattava riittäviä panostuksia taloudellisesti, henkilöstöä on koulutettava ja samalla on huolehdittava heidän jaksamisestaan. Prosessi vaatii kuntapäättäjiltä vahvaa osaamista, johtamista, resursointia ja ymmärrystä palvelujen käyttäjien erilaisista elämäntilanteista. Vaikutusarviointeja on tehtävä ja niitä on seurattava. Yhteistyötaidot korostuvat, erityisesti uuden hallintotason eli hyvinvointialueiden valtuustojen myötä.
Odotettu ja kannatettava oppivelvollisuusiän nosto haastaa kuntien sivistystoimea.
Samanaikaisesti odotettu ja kannatettava oppivelvollisuusiän nosto haastaa kuntien sivistystoimea – on tärkeää saada uudistus etenemään yhdenvertaisesti kautta maan. Toisen asteen koulutuksen rahoitus on vielä auki ja on tärkeää varmistaa, että koulutus on laadukasta ja aidosti nuorten mahdollisuuksia parantavaa. Kuntien vastuulla on varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen kehittäminen toiseen asteen koulutusta tukevaksi. STTK:n tekemässä kyselyssä kuntapäättäjille huolestuttavaa oli, että vain kahdeksan prosenttia mainitsi koulutus- ja sivistyspalvelut tärkeimmäksi teemaksi tulevalla valtuustokaudella. Kuntalaisista eli äänestäjistä 22 prosenttia mainitsi ne tärkeimmäksi teemaksi.
STTK pitää näiden molempien uudistusten eteenpäin viemistä toivottavana. Valuvikoja löytyy varmasti, mutta niitä voidaan korjata myös uudistuksia tehtäessä. Olennaista on varmistaa laadukkaat sotepalvelut kaikille, ja nuorille kattavaa osaamispohjaa tulevan elämän jatkuvalle oppimiselle. Samalla on huolehdittava kuntien elinvoimaisuudesta ja houkuttelevuudesta investoinnein infraan ja hyvään työllisyyspolitiikkaan. Työvoimapalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle tuo uusia haasteita. Kuntien kannattaa houkutella muuttoliikettä hyvin etätyömahdollisuuksin ja kansainvälisellä rekrytoinnilla. Ympäristökysymykset eivät myöskään odota, vaan tulevalla valtuustokaudella on katsottava jo tiukasti tulevaisuuden hiilineutraaliuteen.
Ennakkoäänestys on nyt päättynyt ja varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 13.6. Tällöin voi äänestää omalla äänestyspaikallaan ja mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus. Äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa oman kuntansa asioihin. Ehdolla on paljon erinomaisia ehdokkaita.
STTK kannustaa jäsenistöään äänestämään aktiivisesti ja olemaan omiin edustajiinsa yhteydessä myös vaalien välillä. STTK:n jäseniä työskentelee kunnissa noin 180 000 ja päättäjinä on toiminut kuluneella valtuustokaudella noin tuhat jäsentä. On tärkeää, että heidän äänensä kuuluu päätöksenteossa.
Elena Gorschkow
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö.
Ilpo Puputti | 31.5.2021