Kuntametsistä on moneksi

Kunnan on pidettävä huolta sen omasta taloudesta. Kunnan talouden perusta syntyy ihmisistä, joille juuri tämä kunta on paras paikka asua ja menestyvästä elinkeinoelämästä, jolla on tarjota työtä paikallisille asukkaille. 

Vuosi 2020 oli monen kunnan taloudessa paikoin hyvä vuosi. Valtio korvasi koronaviruksen ennakoituja lisäkuluja runsaskätisesti. Itsepetosta on uskotella, että näin voisi jatkua. Kunnan päättäjien on pidettävä huoli tulovirroista ja katsottava kulujen kohtuullisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Näin toimii jokainen omassa taloudessaan, mutta näin tulee toimia erityisesti, kun on vastuussa yhteisen omaisuuden hoidosta ja käytöstä.  

Jokaisessa kunnassa joudutaan tekemään valintoja. Esimerkiksi mitä kiinteistöjä tai toimintoja on järkevä säilyttää ja mistä niistä pitää kiinni. Vai peräti lämmitetäänkö talvella jalkakäytäviä hiilivoimalla vai ei. 

Kuntien metsäomaisuuden arvo on noin 1,5 miljardia euroa ja pinta-ala on noin 4 500 neliökilometriä.

Mikä on kunnan omaisuuden järkevää käyttöä? Kuntien metsäomaisuuden arvo on noin 1,5 miljardia euroa ja pinta-ala on noin 4 500 neliökilometriä. Suuri pinta-ala luo harhan, että on varaa löysään maankäyttöön. Moni ihmettelee sitä, että tilastoissa Suomessa esiintyy metsäkatoa. Metsää katoaa muiden maankäyttömuotojen piiriin. Osasyynä on metsää tuhlaileva kaavoittaminen, jossa metsä nähdään vain reservinä, jota näennäisesti riittää Suomessa.  

On yllättävää, miten heikosti Suomessa huolehditaan kaavoituksessa taajama-alueiden sisällä metsäisten alueiden säilyminen muulta maankäytöltä. Kuntapäättäjiä tullaan varmasti tälläkin valtuustokaudella houkuttelemaan jättämään metsien käyttömahdollisuuksia käyttämättä tai tehdä aluelahjoituksia. 

Kuntien metsät vastaavat oikein hoidettuina moniin haasteisiin.

Kuntien metsät vastaavat oikein hoidettuina moniin haasteisiin. Hoidetut taajamametsät ovat turvallinen virkistysalue ja liikuntapaikka, ne tarjoavat vaihtelevia näkymiä maisemassa vuorotellen sulkien tai peittäen ja välillä avaten maisemaa. Kasvava metsä tuottaa hiilinieluja, puhdasta ilmaa ja luonnon monimuotoisuutta metsän eri kehitysvaiheissa uudistusaloista aarniometsiin. Eri vaiheissa olevat metsät tarjoavat herkkuja vadelmista mustikoihin ja korvasienistä kantarelleihin. Metsät luovat työtä ja tuloja kuntatalouteen ja elinkeinoelämään: vientiteollisuuden joka viides euro tulee metsäteollisuuden tuotteista. Fossiilisten raaka-aineiden käyttöä pystytään korvaamaan biotalouden tuotteilla ja ehkäisemään siten ilmastonmuutosta ja vähentämään mikromuovien leviämistä. Puu koetaan miellyttäväksi ja luonnonläheiseksi materiaaliksi rakentamisessa, mutta se toimii myös ilmastotyössä hiilen varastona. Julkisessa rakentamisessa on järkevää lisätä puurakentamista. 

Metsät tarjoavat ratkaisuja yhtä aikaa eri tarkoituksiin. Kunnan metsien valjastaminen vain yhtä käyttötarkoitusta varten on tuhlailevaa metsäomaisuuden käyttöä. Kuntametsistä on moneksi. Yhteiskunnan omistuksessa olevien metsien käyttö on parhaimmillaan eri käyttömuotojen yhteensovittamista. Se vaatii työtä, mutta kannattaa. Ja meillä siihen on myös tarvittavaa osaamista. 

Ilpo Puputti, Metsätalousinsinööri, järjestöpäällikkö, METO- Metsäalan Asiantuntijat ry