Elpymisrahoitus tukemaan jatkuvaa oppimista

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Koronapandemia ja sen torjumiseksi tehdyt toimenpiteet ovat muuttaneet työtä ja työelämää monin tavoin. Työolobarometrin ennakkotulosten mukaan työpaikoilla on otettu uusia työmenetelmiä käyttöön merkittävästi aiempaa enemmän. Myös uusia tietojärjestelmiä on otettu käyttöön sekä työtehtäviä järjestelty uudelleen.

Muutokset työn tekemisen tavoissa ja työn sisällöissä näkyvät työntekijöille jatkuvana tarpeena kehittää ja ylläpitää omaa osaamista. Työolobarometri on seurannut työnantajan maksamaan koulutukseen osallistumista vuodesta 2001 lähtien. Koronavuosi näkyy odotetusti notkahduksena työnantajan maksamaan koulutukseen osallistumisessa. Tosin koulutuspäivien osalta trendi on ollut laskeva koko 2000-luvun ajan.

Koulutuspäivien trendi on ollut laskeva koko 2000-luvun ajan.

Juuri ennen koronapandemian puhkeamista Suomessa oli monilla toimialoilla pulaa osaavasta työvoimasta. Osaajista on tälläkin hetkellä pulaa monilla erityisosaamiseen perustuvilla toimialoilla. Koronapandemian on sanottu vauhdittaneen työelämän digitalisaatio- ja automatisaatiokehitystä yhdessä vuodessa vuosikymmenen verran, mikä on entisestään vahvistanut tarvetta jatkuvalle oppimiselle. Samaan aikaan on käynnissä osaamisrakenteen muutos, jossa kasvaa voimakkaasti tarve korkeakoulutasoiselle osaamiselle.

Osaamistason nosto jatkuvan oppimisen avulla

Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen ja osaamistason nosto ovat asioita, joihin on tulevaisuudessa löydettävä ratkaisuja myös jatkuvan oppimisen kautta. On yhä tärkeämpää varmistaa, että kaikkien työikäisten osaaminen on mahdollisimman laajasti työelämän ja yhteiskunnan käytössä. Osaaminen ei ole vain käyttötavaraa, vaan se on investointi tulevaisuuteen. Julkiset investoinnit jatkuvaan oppimiseen ovat perusteltuja, sillä ne luovat pohjaa uusille innovaatioille ja yritystoiminnalle ja tukevat yksilöiden työuria.

EU:n elpymisrahoituksella on mahdollista toimeenpanna jatkuvan oppimisen digitaalisia palveluita koskeva kehitystyö, jonka tarvetta STTK:kin on peräänkuuluttanut. Esimerkiksi jatkuvan oppimisen koulutusmahdollisuuksia koskeva tieto on tällä hetkellä hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Palveluiden saatavuuden ja kohderyhmän laajentamisen näkökulmasta on tärkeää parantaa palveluiden ja niitä koskevan tiedon saatavuutta.

Saavutettavuuden ohella keskeistä on lisätä jatkuvan oppimisen koulutusten ja palveluiden tarjontaa sekä kehittää uudenlaisia pedagogisia ja toiminnallisia malleja, joissa osaamisen kehittäminen on mahdollista oman työn ohessa tai osana työtä. STTK on esimerkiksi esittänyt korkeakoulutuksessa jatkuvan oppimisen mallien kehittämistä oppisopimustyyppisesti, jossa merkittävä osa osaamisesta hankittaisiin työelämässä, mutta suunnitelmallisesti ja ohjatusti.

Työpaikkatasolla haasteena on edelleen vaikeus ennakoida ja tunnistaa osaamistarpeita.

Työpaikkatasolla haasteena on edelleen vaikeus ennakoida ja tunnistaa osaamistarpeita sekä systemaattisen otteen puuttuminen osaamisen kehittämisessä. Siksi STTK on esittänyt osaamiskartoituksia koskevien mallien kehittämistä ja käyttöönottoa, pitkän aikavälin tavoitteena saada osaamiskartoitukset kaikille työpaikoille ohjaamaan osaamisen systemaattista kehittämistä. On ilahduttavaa, että myös elpymisrahoitusta olisi tarkoitus suunnata osaamisen tunnistamiseen ja osaamiskartoitusten kehittämiseen.

Hallituksen jo päättämät määräaikaiset lisäpanostukset jatkuvaan oppimiseen yhdessä EU:n elpymisrahoituksen kanssa ovat tärkeä käännekohta pitkäjänteiselle jatkuvan oppimisen politiikan kehittämiselle. Rahoituksen turvin on mahdollista käynnistää uutta toimintaa ja kohdentaa toimia suurimmassa myös muutoksessa oleville toimialoille ja alueille. Jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin pysyvän kansallisen rahoituksen varmistamista.

Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija

Ajankohtaista

15.8.2022

SuPerin Paavola: Hoitajapula vie koko soten kaaokseen

Lue
15.8.2022

Helsingin palkkasotku – Miksi ammattilaisia ei otettu mukaan palkkajärjestelmän valmisteluun?

Lue
10.8.2022

RIA ry: Korjausrakentaminen avain energian säästöihin 

Lue
31.7.2022

Hae meille töihin!

Lue
15.7.2022

STTK:n työelämän monikulttuurisuutta käsittelevä tietopankki on julkaistu

Lue
7.7.2022

Tehy teki rikosilmoituksen Helsingin kaupungin maksamattomista palkoista

Lue
1.7.2022

Näin työn murros otetaan haltuun – Antti Palola SuomiAreenan keskustelussa torstaina 14.7.

Lue
30.6.2022

Tehy, SuPer ja ERTO: Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus hyväksyttiin

Lue