Elpymisrahoitus tukemaan jatkuvaa oppimista

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Koronapandemia ja sen torjumiseksi tehdyt toimenpiteet ovat muuttaneet työtä ja työelämää monin tavoin. Työolobarometrin ennakkotulosten mukaan työpaikoilla on otettu uusia työmenetelmiä käyttöön merkittävästi aiempaa enemmän. Myös uusia tietojärjestelmiä on otettu käyttöön sekä työtehtäviä järjestelty uudelleen.

Muutokset työn tekemisen tavoissa ja työn sisällöissä näkyvät työntekijöille jatkuvana tarpeena kehittää ja ylläpitää omaa osaamista. Työolobarometri on seurannut työnantajan maksamaan koulutukseen osallistumista vuodesta 2001 lähtien. Koronavuosi näkyy odotetusti notkahduksena työnantajan maksamaan koulutukseen osallistumisessa. Tosin koulutuspäivien osalta trendi on ollut laskeva koko 2000-luvun ajan.

Koulutuspäivien trendi on ollut laskeva koko 2000-luvun ajan.

Juuri ennen koronapandemian puhkeamista Suomessa oli monilla toimialoilla pulaa osaavasta työvoimasta. Osaajista on tälläkin hetkellä pulaa monilla erityisosaamiseen perustuvilla toimialoilla. Koronapandemian on sanottu vauhdittaneen työelämän digitalisaatio- ja automatisaatiokehitystä yhdessä vuodessa vuosikymmenen verran, mikä on entisestään vahvistanut tarvetta jatkuvalle oppimiselle. Samaan aikaan on käynnissä osaamisrakenteen muutos, jossa kasvaa voimakkaasti tarve korkeakoulutasoiselle osaamiselle.

Osaamistason nosto jatkuvan oppimisen avulla

Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen ja osaamistason nosto ovat asioita, joihin on tulevaisuudessa löydettävä ratkaisuja myös jatkuvan oppimisen kautta. On yhä tärkeämpää varmistaa, että kaikkien työikäisten osaaminen on mahdollisimman laajasti työelämän ja yhteiskunnan käytössä. Osaaminen ei ole vain käyttötavaraa, vaan se on investointi tulevaisuuteen. Julkiset investoinnit jatkuvaan oppimiseen ovat perusteltuja, sillä ne luovat pohjaa uusille innovaatioille ja yritystoiminnalle ja tukevat yksilöiden työuria.

EU:n elpymisrahoituksella on mahdollista toimeenpanna jatkuvan oppimisen digitaalisia palveluita koskeva kehitystyö, jonka tarvetta STTK:kin on peräänkuuluttanut. Esimerkiksi jatkuvan oppimisen koulutusmahdollisuuksia koskeva tieto on tällä hetkellä hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Palveluiden saatavuuden ja kohderyhmän laajentamisen näkökulmasta on tärkeää parantaa palveluiden ja niitä koskevan tiedon saatavuutta.

Saavutettavuuden ohella keskeistä on lisätä jatkuvan oppimisen koulutusten ja palveluiden tarjontaa sekä kehittää uudenlaisia pedagogisia ja toiminnallisia malleja, joissa osaamisen kehittäminen on mahdollista oman työn ohessa tai osana työtä. STTK on esimerkiksi esittänyt korkeakoulutuksessa jatkuvan oppimisen mallien kehittämistä oppisopimustyyppisesti, jossa merkittävä osa osaamisesta hankittaisiin työelämässä, mutta suunnitelmallisesti ja ohjatusti.

Työpaikkatasolla haasteena on edelleen vaikeus ennakoida ja tunnistaa osaamistarpeita.

Työpaikkatasolla haasteena on edelleen vaikeus ennakoida ja tunnistaa osaamistarpeita sekä systemaattisen otteen puuttuminen osaamisen kehittämisessä. Siksi STTK on esittänyt osaamiskartoituksia koskevien mallien kehittämistä ja käyttöönottoa, pitkän aikavälin tavoitteena saada osaamiskartoitukset kaikille työpaikoille ohjaamaan osaamisen systemaattista kehittämistä. On ilahduttavaa, että myös elpymisrahoitusta olisi tarkoitus suunnata osaamisen tunnistamiseen ja osaamiskartoitusten kehittämiseen.

Hallituksen jo päättämät määräaikaiset lisäpanostukset jatkuvaan oppimiseen yhdessä EU:n elpymisrahoituksen kanssa ovat tärkeä käännekohta pitkäjänteiselle jatkuvan oppimisen politiikan kehittämiselle. Rahoituksen turvin on mahdollista käynnistää uutta toimintaa ja kohdentaa toimia suurimmassa myös muutoksessa oleville toimialoille ja alueille. Jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin pysyvän kansallisen rahoituksen varmistamista.

Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija

Ajankohtaista

28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue
24.11.2022

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry: Hätäkeskuspäivystäjien ammattiliitto HAL: Työnantajan puututtava työhyvinvointiongelmiin

Lue
23.11.2022

Jytyn liittovaltuusto: Tukipalveluhenkilöstön asemasta on huolehdittava hyvinvointialueuudistuksessa

Lue