Vaalien lähestyessä alkaa spekulointi siitä, mikä teema nousee puolueiden kampanjoinnissa ja keskusteluissa hallitsevaksi. Tarjolla on monia yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja sotesta maahanmuuttoon, mutta on selvää, että koulutus tulee olemaan yksi kipakkaa keskustelua herättävistä aiheista.
Keskustelua osaamisesta ja koulutuksesta ruokkivat ennen kaikkea talouskasvua seuranneet yritysten rekrytointivaikeudet ja toisaalta teknologian kehityksen aiheuttamat äkilliset rakennemuutokset. Tätä keskustelua ei vielä neljä vuotta sitten käyty, vaikka korkea työttömyys huoletti ja digitalisaation vaikutuksista osaamisvaatimuksiin puhuttiin jo laajasti.
Tällä viikolla julkaistu ministeriöiden kansliapäälliköiden näkemys nostaa osaamis- ja koulutustason noston ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien varmistamisen keskeisimpien politiikkatoimien joukkoon. Tämä edellyttää uudenlaista kokonaisnäkemystä koulutusjärjestelmän kehittämiseksi, mutta tarkastelu on ulotettava myös paljon laajemmalle työllisyyden, toimeentulon ja työkyvyn kysymyksiin.
Tällä viikolla julkaistu ministeriöiden kansliapäälliköiden näkemys nostaa osaamis- ja koulutustason noston ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien varmistamisen keskeisimpien politiikkatoimien joukkoon.
Syntyvyyden lasku tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa yhä pienempi joukko veronmaksajia kustantaa koko väestölle tarkoitetut palvelut. Siksi on tärkeää pyrkiä kaikin keinoin varmistamaan, ettei työllistyminen jää kiinni osaamisen puutteista. Panostukset koulutukseen on nähtävä pitkän aikavälin investointeina, jotka maksavat itsensä takaisin. Osaamisen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, jolta on turha odottaa pikavoittoja.
Osaamispohjan rakentaminen on totuttu näkemään vahvasti lapsuuden ja nuoruuden ikäkausiin liittyvänä toimintana. Myös koulutusjärjestelmä ja sen rahoitus on suunniteltu vastaamaan tähän tarpeeseen. Koulutus avaa yhä portteja työelämään, mutta ei enää takaa pysyvää työllisyyttä yhtä vahvasti kuin aiemmin. Työuran aikana on pystyttävä jatkuvasti syventämään omaa osaamista ja venyttämään sitä uusille sisältöalueille ja tarvittaessa vaihtamaan kokonaan ammattia.
Osaamispotentiaali on otettava paremmin käyttöön
Osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää laaja-alaisia toimia, jotka eivät rajoitu vain koulutusjärjestelmään. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista oppimisen kulttuuria ja työntekijöille tasavertaisempia mahdollisuuksia päästä koulutukseen. Tarvitaan toimeentulon turvaavia malleja, jotka mahdollistavat työn ja opiskelun joustavan yhteensovittamisen, kuten keskusjärjestöjen esitys aikuiskoulutustuen uudistamiseksi.
Yksi vaikeimmista kysymyksistä liittyy siihen, miten koulutuksessakin havaittavaa eriarvoistumista voidaan ehkäistä.
Tarvitaan myös muutoksia koko koulutusjärjestelmässä. Yksi vaikeimmista kysymyksistä liittyy siihen, miten koulutuksessakin havaittavaa eriarvoistumista voidaan ehkäistä. Aikuiskoulutus kasautuu jo ennestään hyvin koulutetuille. Työpaikoilla eniten koulutusta saavat ylemmissä toimihenkilötehtävissä työskentelevät ja alle 55-vuotiaat
Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, jossa pohditaan toimia aikuisväestön osaamisen kehittämiseksi. Samaa keskustelua käydään havaintojeni mukaan myös lähestulkoon kaikissa muissa Euroopan maissa. Maailman parhaimpiin kuuluva ja tasa-arvoisin koulutusjärjestelmä ja aikuiskoulutuksen korkea osallistumisaste takaavat Suomelle hyvän etumatkan, mutta kärkisijan säilyttäminen vaatii seuraavalla hallituskaudella konkreettisia toimia aikuisväestön osaamisen parantamiseksi.
Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija