Vain joka toinen maahanmuuttajanainen työllistyy

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, strategia ja kehittäminen

Profiili
maahanmuuttaja äiti ja lapsi

Maahanmuutto on välttämätön osan hyvinvointivaltion kestävää tulevaisuutta. Työikäisten määrä vähenee Suomessa lähivuosikymmeninä jyrkästi ja syntyvyyden trendi on laskusuuntainen. Työmarkkinoilla tullaan tarvitsemaan lisää käsipareja. Se edellyttää kansainvälistä rekrytointia ja Suomessa jo asuvan maahanmuuttajaväestön korkeampaa työllisyyttä. Vaikka työperäinen muuttoliike Suomeen on hitaassa kasvussa, myönnettyjen työlupien määrät ovat kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa edelleen hyvin pieniä.

Maahanmuuton myönteiset taloudelliset vaikutukset riippuvat erityisesti siitä, miten hyvin maahanmuuttajat integroituvat suomalaisille työmarkkinoille. Vain joka toinen maahanmuuttajanainen työllistyy Suomessa ensimmäisten 15 vuoden aikana. Työllisyyden näkökulmasta maahanmuuton potentiaali ja erityisesti naisten työllisyyspotentiaali onkin paljon suurempi, kuin mitä tähän mennessä on kyetty saavuttamaan. Neljä viidennestä Suomeen tulevista maahanmuuttajista on työikäisiä.

Korkeakoulututkinto ja kielitaito eivät silti juurikaan nosta maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysmahdollisuuksia.

Ulkomaalaistaustaisten naisten heikkoa työllisyyttä selitetään usein heikolla koulutuksella ja kielitaidolla. Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset naiset ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko. Naisten joukossa on runsaasti heikot perustaidot omaavia, lähes täysin vailla koulutusta olevia. Toisaalta maahanmuuttajanaisista peräti 43 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon. Se on enemmän kuin maahanmuuttajataustaisten miesten ja myös kantasuomalaisten miesten keskuudessa. Myös maahanmuuttajataustaisten naisten suomen- tai ruotsinkielen taito on parempi kuin maahanmuuttajataustaisten miesten.

Korkeakoulututkinto ja kielitaito eivät silti juurikaan nosta maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysmahdollisuuksia. Tutkija Liisa Larjan mukaan ilmiö liittyy Suomen segregoituneisiin työmarkkinoihin. Myös kantasuomalaiset naiset työllistyvät yleisimmin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin sekä palvelualoille. Nämä tehtävät taas edellyttävät usein erittäin sujuvaa kotimaisten kielten osaamista, toisin kuin miesvaltaiset alat, kuten tekniikan-, rakentamisen- tai kuljetusalan tehtävät.

Pitkittynyt työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa työllistymistä entisestään, osaaminen vanhenee, kielitaito rapautuu, verkostot heikkenevät.

Tilastoaineiston valossa maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on joka tapauksessa heikko. 2010-luvun hidas talouskehitys on heijastunut myös maahanmuuttajanaisten työllisyyteen. Pitkittynyt työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa työllistymistä entisestään, osaaminen vanhenee, kielitaito rapautuu, verkostot heikkenevät. Maahanmuuttajataustaisilla ne ovat saattaneet olla jo valmiiksi heikot. Naisista 66 prosenttia on saapunut Suomeen perhesyistä, jolloin puoliso on alun alkaenkin saattanut toimia perheen pääasiallisena elättäjänä.

Tilastojen valossa matalasti koulutetut maahanmuuttajanaiset eivät välttämättä päädy palvelujen, kuten koulutuksen ja työelämävalmennuksen piiriin ollenkaan. Suomi poikkeaa tässä muista Pohjoismaista esimerkiksi kotihoidontukijärjestelmän vuoksi, joka mahdollistaa pitkät poissaolot työstä. Valtaosan kotihoidontukikuukausista käyttävät naiset niin kantasuomalaisissa kuin maahanmuuttajataustaisissakin perheissä. Kotona lapsia hoitavien vanhempien kotoutumis- ja kielikoulutusta tulisikin tukea esimerkiksi järjestämällä tehostettua yhteiskunta- ja työelämäorientaatiota omalla äidinkielellä moniammatillisesti esimerkiksi lasten- ja perheiden palveluiden sekä muiden sote-palveluiden yhteydessä. Niiden piiriin hakeutuminen voi olla monille maahanmuuttajataustaisille naisille työvoimapalveluja luontevampi väylä vastaanottaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista.

Kotouttamisopintojen keskiössä tulisikin olla työelämävalmiuksien parantaminen ja esimerkiksi kielen oppimisen ja muiden opintojen integrointi.

Pääkaupunkiseudulla on kuntia, joissa väestöstä viidennes on vieraskielisiä. Espoossa vieraskielisten asukkaiden määrä on kasvanut alle kahdessa vuodessa 6000 henkilöllä. Suomalaisen yhteiskunnan ei tulisi ajatella maahanmuuttajien palveluja vain kotouttamisnäkökulmasta, vaan osana valtavirtapolitiikkaa, joka huomioi asiakkaiden diversiteetin. Näin voidaan rakentaa kestävää palvelujärjestelmää, joka toimii myös kasvavan kansainvälisen rekrytoinnin ja maahanmuuton tilanteissa.

Työperäisesti Suomeen saapuville ja erityisesti heidän työelämän ulkopuolella oleville puolisoilleen tulisi olla tarjolla työllistymistä ja juurtumista tukevia palveluja. Kotouttamisopintojen keskiössä tulisikin olla työelämävalmiuksien parantaminen ja esimerkiksi kielen oppimisen ja muiden opintojen integrointi. Se parantaisi opiskelumotivaatiota ja nopeuttaisi siirtymistä työmarkkinoille.

Taina Vallander
johtaja, STTK

Lähteet: Kotoutuisen kokonaiskatsaus 2019 – Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta

Maahanmuuttajien pääasiallianen toiminta maakunnittain >>

Ajankohtaista

27.11.2020

Pelastusalan työhyvinvointi edellyttää työaikalain palauttamista ennalleen

Lue
27.11.2020

SuPerin edustajisto: Vanhustenhoidossa on noudatettava lakia

Lue
27.11.2020

Syntyvyyskö tasa-arvoasia?

Lue
26.11.2020

SuPerin edustajisto: Hoitoalan henkilöstön terveys on keskeinen tekijä koronakriisin hoidossa

Lue
25.11.2020

Von der Leyenin lupaus palkka-avoimuudesta jäi koronan jalkoihin

Lue
25.11.2020

Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Lue
25.11.2020

Lakko alkoi Kotidatassa – Pro tuomitsee rikkurityövoiman käytön

Lue
25.11.2020

STTK: Luottamuksen lisääminen on vaikuttavin ilmastotoimi

Lue