Maahanmuuton työllisyyspotentiaali paljon suurempi kuin olemme pystyneet saavuttamaan

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, strategia ja kehittäminen

Profiili
Maahanmuutto

Suomessa myönnettiin työperusteisia oleskelulupia viime vuonna lähes 6 800. Määrä on kasvussa, sillä oleskeluluvan sai runsaat tuhat hakijaa enemmän kuin aikaisemmin.

Taustalla lienevät edellisen hallituksen kaudella tehdyt lakimuutokset, joilla pyrittiin nopeuttamaan erityisasiantuntijoiden ja yrittäjien lupaprosessia. Myös hakemusten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten viiden vuoden ajan. Työperusteisten oleskelulupien määrät Suomessa ovat vielä eurooppalaisessa vertailussa pieniä. Esimerkiksi Ruotsi myönsi työperusteisia oleskelulupia vuonna 2018 lähes 19 000 henkilölle.

Työikäisten määrä Suomessa vähenee 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä ja syntyvyys on jyrkässä laskussa. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan tarvitsisimme Suomeen joka vuosi arviolta noin 30 000 ulkomailla syntynyttä, jotta huoltosuhde pysyisi kutakuinkin kestävällä tasolla. Nyt ulkomailla syntyneiden määrä on alle seitsemän prosenttia koko Suomen väestöstä.

Neljä viidestä Suomeen tulevista maahanmuuttajista on työikäisiä

Maahanmuuton positiiviset taloudelliset vaikutukset riippuvat tietysti siitä, miten hyvin maahanmuuttajat integroituvat suomalaisille työmarkkinoille. Suomessa ero maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten työllisyysasteissa on eurooppalaisessa vertailussa korkea. Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on lähellä kantasuomalaisia eli 71. Naisista vain 56 prosenttia on työllistynyt kymmenen maassaolovuoden jälkeen. Työllisyyden näkökulmasta maahanmuuton potentiaali onkin paljon suurempi, kuin mitä tähän mennessä olemme Suomessa kyenneet saavuttamaan. Neljä viidestä Suomeen tulevista maahanmuuttajista on työikäisiä.

Suomessa ero maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten työllisyysasteissa on eurooppalaisessa vertailussa korkea.

Kansainvälistä rekrytointia tulisi tehdä laajapohjaisesti ja strategisesti. Koulutetuista osaajista on jo nyt pula, mutta tarvitsemme kansainvälisen ohjelman, johon sisältyy niin työntekijöiden kuin opiskelijoidenkin rekrytointi Suomeen kaikille aloille. Vastaavia ohjelmia luodaan kaikkialla kehittyneissä teollisuusmaissa, koska ikääntyvä väestö ei ole yksin Suomen ongelma. Kilpailemme siis osaavasta työvoimasta lukuisien muiden, meitä vetovoimaisempien maahanmuuton kohdemaiden kanssa. Olemme maailman metropoleista katsoen syrjässä, meillä on epämiellyttävä ilmasto ja hankala kieli. Toimiva yhteiskuntajärjestys, kehittynyt infrastruktuuri, palvelut, korkea hyvinvointi ja luonnon läheisyys taas ovat plussaa.

Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuus jäädä valmistumisen jälkeen kahdeksi vuodeksi Suomeen työnhakuun on askel oikeaan suuntaan.

Kansainvälisen rekrytoinnin lisäksi on tärkeää tarkastella myös Suomessa jo asuvien ulkomaalaistaustaisten sekä esimerkiksi Suomeen opiskelemaan saapuvien työllistymistä ja kotoutumista Suomeen. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuus jäädä valmistumisen jälkeen kahdeksi vuodeksi Suomeen työnhakuun on askel oikeaan suuntaan. Myös maahantulijan puolisoiden työllistyminen on juurtumisen näkökulmasta olennaista. Suomen kiristynyt perheenyhdistämispolitiikka on tehnyt EU-/ETA-maiden ulkopuolelta saapuneiden ja pienipalkkaisilla aloilla työskentelevien maahanmuuttajien perheenyhdistämisen lähtökohtaisesti mahdottomaksi. Nykytilanne ei edistä maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen eikä sitoutumista työpaikkaan.

Työllistymisessä kielitaito ja riittävä suomalaisen työelämän toimintaperiaatteiden tuntemus on avainasemassa. Moni maahanmuuttajataustainen työntekijä ei ole riittävän tietoinen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työmarkkinoilla. Tämä kiristää työelämän asenteita maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kohtaan ja ruokkii syrjintää. Panostukset kielitaitoon ja kotouttamiseen maksavat itsensä takaisin parempana työllisyytenä.

Taina Vallander, johtaja, STTK

***

STTK: Hallitusohjelmaan kirjattava laaja työperäisen maahanmuuton ohjelma

Suomi tarvitsee laajan työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelman

Keskustelua työperäisestä maahanmuutosta Ylen Ykkösaamussa 21.10.2019

Maahanmuuttajat työelämässä

Ajankohtaista

30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue