Turvallisuutta tulee johtaa -yhteistyössä


Ambulanssi liikenteessä

Turvallisuusjohtamista sekä turvallisuuskulttuuria on tutkittu ja ymmärretty historian aikakausina eri käsitteillä. Tutkijat ovat yrittäneet selvittää onnettomuuksien ja tapaturmien tapahtumaketjua seikkaperäisesti – tässä valitettavasti onnistumatta.

Eri aikakausilla on selitetty tapahtumaketjua eri ilmiöiden kautta: 50-luvulla dominomalli, 80-luvulla inhimillinen virhe -käsite, 2000-luvulla organisaatio ja johtamisen aikakausi sekä tästä eteenpäin on siirrytty kohti resilienssiä, kokonaishallintaa että kompleksisuuden johtamista.
Tutkimuksissa ei ole tehty läpimurtoa tai löydetty yksittäistä teoriaa, joka selittäisi esimerkiksi työpaikkatapaturmien tai onnettomuuksien määrän kasvun – ellei ainoana poikkeuksena nähdä johtamista ja johtamisjärjestelmää, jotka korostuvat useimmissa tutkimuksissa.

Turvallisuus on moniulotteinen sekä koko työorganisaation yhteinen asia…

Tämä ymmärretään usein virheellisesti niin, että ylin johtaja tai johtamisjärjestelmä kykenisivät yksinään muuttamaan työorganisaation turvallisuuskulttuuria. Turvallisuus on moniulotteinen sekä koko työorganisaation yhteinen asia, mutta ylin johtaja (esimiehet) voi asemavallan myötä kanavoida organisaation energiaa turvallisuusmyönteiseen suuntaan.

Johtajan sekä johtamisjärjestelmän tulee tunnistaa ilmiöt ja ryhtyä korjaamaan niitä yhdensuuntaisesti ja systemaattisesti läpi työorganisaation – yhdessä asiantuntijoiden sekä henkilöstön edustajien kanssa. Kevyesti määritellyt tavoitteet, vastuiden selkeyttäminen sekä yhteistyössä laadittu toimintasuunnitelma edesauttavat järjestelmäperusteisesti pureutumaan turvallisuusilmiöihin ja -havaintoihin.

Uhka- ja väkivaltatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet selvästi

Pelastuslaitosten ensihoitopalveluissa olemme havainneet uhka- ja läheltä piti-tilanteiden määrän lisääntyneen dramaattisesti. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilaston mukaan uhka- ja väkivaltatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet yli 100 % viimeisen viiden vuoden aikana (2014-2018).
SPAL on yhdessä yhteistyökumppaneiden SEHLin sekä Tehyn kanssa vaatinut rikoslakiin muutosta ensihoitajien oikeusturvan parantamiseksi. Lakimuutos ei sinällään suojaa ensilinjan auttajia uhka- ja väkivaltatilanteilta, mutta se antaa selkeän viestin yhteiskunnalta: emme hyväksy ainoatakaan uhka- tai väkivaltatilannetta auttajia kohtaan!

SPAL on yhdessä yhteistyökumppaneiden SEHLin sekä Tehyn kanssa vaatinut rikoslakiin muutosta ensihoitajien oikeusturvan parantamiseksi.

Tarvitsemme laajempaa tutkimustietoa, että ymmärrämme onnettomuusteorioiden, turvallisuusilmiöiden sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden taustatekijät. Tilastoissa ylikorostuvat eriasteiset päihtymistilat, mutta emme voi jättää huomioimatta muissa pohjoismaissa tunnistettuja ilmiöitä.

Pelastuslaitoksissa (turvallisuuskriittiset organisaatiot) on nostettava hyvä turvallisuuskulttuuri strategiatason ykköstavoitteeksi. Johtamisen ja johtamisjärjestelmän on tuettava tavoitetta, laadittava selkeät prosessit ja vastuualueet – toimittava systemaattisesti ja järjestelmäperusteisesti niin, ettei työorganisaatio ajelehdi ilman selkeää päämäärää.

Hyvä johtaja ja lukija, toivon että kyseenalaistat teoriani ja näkemykseni. Tärkeintä on se, että yhteiskunnassa sekä työorganisaatiossa hyvä turvallisuuskulttuuri on osa arkipäivää, siitä keskustellaan avoimesti ja ennen kaikkea turvallisuutta johdetaan – yhteistyössä!

Kim Nikula
järjestön johtaja
SPAL ry

***

STTK selvitti: Väkivalta ja sen uhka työpaikoilla hälyttävän yleistä