Vaivaako suomalaisia työmarkkinoita melankolia?


Suomen työmarkkinat

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva on julkaissut kyselyn, jossa yritysjohtajilta kysyttiin arvioita kilpailukyvyn nykytilasta ja kehityksestä lähitulevaisuudessa. Yritysjohtajien mielestä kilpailukyvyn rasitteina ovat erityisesti jäykät työmarkkinat ja verotus. Viime vuosien hyvästä talouskasvusta huolimatta yritysjohtajista jopa kaksi kolmasosaa katsoo, että yrityksillä ei ole kykyä ylläpitää nykyistä palkkatasoa ja etuja kolmen vuoden päästä.

Vaikka yritysjohtajat pitävät palkkojen joustamattomuutta suurimpana heikkoutena, samalla osaavan työvoiman saatavuus huolettaa yhä enemmän. Kritiikkiä saa niin kolmikanta, yleissitovuus kuin paikallisen sopimisen toimimattomuus käytännön tasolla.

…väitteet suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyyksistä perustuvat pitkälti enemmän mielikuviin kuin tosiseikkoihin.

Synkkien uhkakuvien lietsominen sopimuskierroksen alla ei ole yllätys, mutta on valitettavaa, että väitteet suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyyksistä perustuvat pitkälti enemmän mielikuviin kuin tosiseikkoihin. Esitettyjä väitteitä harvoin analysoidaan. Valitettavan usein käsitteitäkin – kuten kolmikanta ja palkoista sopiminen – sekoitetaan.

Kolmikanta on toimiva keino valmistella pitkäjänteisesti kestävää ja laadukasta työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä, kun työmarkkinakeskusjärjestöjen asiantuntemusta ja osaamista hyödynnetään. Palkoista, palkankorotuksista ja muista työehdoista sovitaan sen sijaan ainakin toistaiseksi pääosin työnantaja- ja ammattiliittojen kesken. Keskitetyt palkkaratkaisutkaan eivät tosin automaattisesti tarkoittaisi sitä, että palkankorotusten jakotavasta ei voitaisi sopia liitto- tai paikallistasolla. Sopimuskierroksilla sovitaan kierroksen muodosta huolimatta palkankorotukset ja työehtojen vähimmäistaso, joilla voidaan turvata palkansaajien ostovoima sekä reilut työehdot.

Tahto ja luottamus paikalliseen sopimiseen eivät kuitenkaan parane, jos luodaan pelkkiä synkkiä uhkakuvia suomalaisten yrityksen palkanmaksukyvystä lähitulevaisuudessa.

Paikallisen sopimisen edellytykset kuntoon

Edellisellä liittokierroksella palkankorotuksista sopimisessa edettiin kohti paikallisen tason sopimista. On todennäköistä, että paikallinen sopiminen tulee myös käytännössä lisääntymään, jos vain edellytykset sopimiseen työpaikkatasolla paranevat. Tahto ja luottamus paikalliseen sopimiseen eivät kuitenkaan parane, jos luodaan pelkkiä synkkiä uhkakuvia suomalaisten yrityksen palkanmaksukyvystä lähitulevaisuudessa.

Paikallinen sopiminen tulee myös käytännössä lisääntymään, jos vain edellytykset sopimiseen työpaikkatasolla paranevat.

Suomalaiset työmarkkinat ovat joustavat

Euroopan työolotutkimuksen (2015) mukaan työaikojen osalta suomalaiset työmarkkinat ovat joustavat. Jopa niin joustavat, että on aiheellista analysoida, kuormittavatko työaikajärjestelmät työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä jo liiallisesti aiheuttaen kilpailukykyä heikentäviä sairauspoissaoloja. OECD:n maaraportin (2016) mukaan irtisanominen on Suomessa helppoa. Erityisesti kollektiivi-irtisanomisissa työsuhdeturvan taso on erittäin matala kansainvälisesti vertailtuna. Työmarkkinoiden jäykkyys ei siis tutkimusten mukaan ole niin yksiselitteistä kuin väitetään.

Uhkakuvat palkkatason ja työehtojen heikentymisestä voivat vaikuttaa kielteisesti juuri siihen, mikä on myös yritysjohtajien huoli, eli osaavan työvoiman saatavuus ja pito Suomessa.

Työelämän epävarmuus epäilyttää nuoria

Työelämän epävarmuus heijastelee nuorten käsityksiin ja odotuksiin tulevaisuuden työelämästä. On haastavaa olettaa väestöennusteen mukaisen syntyvyyden laskutrendinkään kääntyvän nousuun, jos työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tulevaisuudesta annetaan kovin synkkä kuva. Uhkakuvat palkkatason ja työehtojen heikentymisestä voivat vaikuttaa kielteisesti juuri siihen, mikä on myös yritysjohtajien huoli, eli osaavan työvoiman saatavuus ja pito Suomessa. Synkistelyn sijaan kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta olisi järkevämpää panostaa reiluihin työehtoihin ja työelämän laatuun, työkykyyn ja osaamiseen. Näin paikallinen sopiminenkin voisi edetä myös käytännössä.

Katarina Murto
johtaja, edunvalvonta