Uutishuone

Oppivelvollisuusiän nostaminen olisi tasa-arvoteko

Koulutuksen tasa-arvo on parantunut Suomessa 100 vuoden aikana suurin harppauksin. Se on vaatinut rohkeita koulutuspoliittisia uudistuksia. Oppivelvollisuuslain asettamisesta tulee siitäkin pian kuluneeksi sata vuotta. Silloin määrättiin jokaisen lapsen oikeudesta ja velvollisuudesta vähintään kuusivuotiseen kansakouluun. Todellinen tasa-arvoloikka otettiin 1970-luvulla, jolloin toteutettiin peruskoulu-uudistus. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli taata tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille perhetaustaan tai varallisuuteen katsomatta.

Lukutaidossa tyttöjen ja poikien välinen osaamistasoero näkyi selvästi jo ensimmäisissä PISA-raporteissa.

Maailman tietoisuuteen suomalainen koulutusjärjestelmä tuli 2000-luvun alussa, jolloin OECD julkaisi ensimmäiset PISA-tutkimusten tulokset. Suomalaisnuoret loistivat maiden välisessä vertailussa osaamisessaan kaikilla tutkituilla osa-alueilla eli lukutaidossa, matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Sittemmin osaamistulokset ovat kääntyneet laskuun ja ero vertailumaihinkin on kaventumaan päin. Merkille pantavaa on, että osaamistasoerot sukupuolten välillä kasvavat tyttöjen hyväksi. Lukutaidossa tyttöjen ja poikien välinen osaamistasoero näkyi selvästi jo ensimmäisissä PISA-raporteissa, ja viimeisimpien tulosten mukaan tämä ero on OECD-maiden suurin. Tämän lisäksi sukupuolten väliset osaamistasoerot ovat kasvaneet suuriksi luonnontieteissä.

Riski jäädä pelkän peruskoulun varaan on miehillä suurempi kuin naisilla.

Noin 15 prosenttia ikäluokasta jää edelleen vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Ongelma koskee molempia sukupuolia, mutta riski jäädä pelkän peruskoulun varaan on miehillä suurempi kuin naisilla. 20-29 –vuotiaista miehistä joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto, mikä tarkoittaa noin 66 000 nuorta miestä. Naiset opiskelevat miehiä pitemmälle ja myös osallistuvat koulutukseen miehiä useammin. Miehet osallistuvat naisia useammin ainoastaan työvoimakoulutukseen, johon osallistuminen ei ole vapaaehtoista vaan osallistumista ohjaa vahvasti työ- ja elinkeinoviranomainen. Aikuiskoulutuskaan ei ole pystynyt tasaamaan eroja osaamistasossa, ja siksi erot tulevat näkymään pitkään ja heijastumaan yksilöiden työuriin.

Naiset opiskelevat miehiä pitemmälle ja myös osallistuvat koulutukseen miehiä useammin.

Koulutusta arvioidaan ja kehitetään, mutta näyttää siltä että koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan vaikuttavampia ja koko koulutusjärjestelmää uudistavia toimenpiteitä. Tällainen toimenpide olisi yleisen oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella. Uudistus hyödyttäisi etenkin miehiä, joiden koulutustaso jää naisia matalammaksi. Oleellista olisi löytää ratkaisu tärkeään nivelvaiheeseen, jossa nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle. Muita kiperiä ratkaistavia ongelmia ovat muun muassa nuorten sukupuolittuneet koulutusalavalinnat sekä opintojen keskeyttäminen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena tulee olla, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Riina Nousiainen
koulutuspoliittinen asiantuntija

STTK:n miehen tasa-arvo -teema on osa Suomi 100 -ohjelmaa. STTK järjestää SuomiAreenalla aiheeseen liittyvän keskustelun 12.7. klo 11.45 osoitteessa Antinkatu 5.