Oppivelvollisuusiän nostaminen olisi tasa-arvoteko

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili
Oppivelvollisuusiän nostaminen

Koulutuksen tasa-arvo on parantunut Suomessa 100 vuoden aikana suurin harppauksin. Se on vaatinut rohkeita koulutuspoliittisia uudistuksia. Oppivelvollisuuslain asettamisesta tulee siitäkin pian kuluneeksi sata vuotta. Silloin määrättiin jokaisen lapsen oikeudesta ja velvollisuudesta vähintään kuusivuotiseen kansakouluun. Todellinen tasa-arvoloikka otettiin 1970-luvulla, jolloin toteutettiin peruskoulu-uudistus. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli taata tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille perhetaustaan tai varallisuuteen katsomatta.

Lukutaidossa tyttöjen ja poikien välinen osaamistasoero näkyi selvästi jo ensimmäisissä PISA-raporteissa.

Maailman tietoisuuteen suomalainen koulutusjärjestelmä tuli 2000-luvun alussa, jolloin OECD julkaisi ensimmäiset PISA-tutkimusten tulokset. Suomalaisnuoret loistivat maiden välisessä vertailussa osaamisessaan kaikilla tutkituilla osa-alueilla eli lukutaidossa, matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa.

Koulussa tasoerot sukupuolten välillä kasvavat tyttöjen hyväksi

Sittemmin osaamistulokset ovat kääntyneet laskuun ja ero vertailumaihinkin on kaventumaan päin. Merkille pantavaa on, että osaamistasoerot sukupuolten välillä kasvavat tyttöjen hyväksi. Lukutaidossa tyttöjen ja poikien välinen osaamistasoero näkyi selvästi jo ensimmäisissä PISA-raporteissa, ja viimeisimpien tulosten mukaan tämä ero on OECD-maiden suurin. Tämän lisäksi sukupuolten väliset osaamistasoerot ovat kasvaneet suuriksi luonnontieteissä.

Riski jäädä pelkän peruskoulun varaan on miehillä suurempi kuin naisilla.

15 prosenttia ikäluokasta jää edelleen vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa

Noin 15 prosenttia ikäluokasta jää edelleen vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Ongelma koskee molempia sukupuolia, mutta riski jäädä pelkän peruskoulun varaan on miehillä suurempi kuin naisilla. 20-29 –vuotiaista miehistä joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto, mikä tarkoittaa noin 66 000 nuorta miestä.

Naiset opiskelevat miehiä pitemmälle ja myös osallistuvat koulutukseen miehiä useammin. Miehet osallistuvat naisia useammin ainoastaan työvoimakoulutukseen, johon osallistuminen ei ole vapaaehtoista vaan osallistumista ohjaa vahvasti työ- ja elinkeinoviranomainen. Aikuiskoulutuskaan ei ole pystynyt tasaamaan eroja osaamistasossa, ja siksi erot tulevat näkymään pitkään ja heijastumaan yksilöiden työuriin.

Naiset opiskelevat miehiä pitemmälle ja myös osallistuvat koulutukseen miehiä useammin.

Oppivelvollisuusiän nostaminen hyödyttäisi etenkin miehiä

Koulutusta arvioidaan ja kehitetään, mutta näyttää siltä että koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan vaikuttavampia ja koko koulutusjärjestelmää uudistavia toimenpiteitä. Tällainen toimenpide olisi yleisen oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella. Uudistus hyödyttäisi etenkin miehiä, joiden koulutustaso jää naisia matalammaksi.

Oleellista olisi löytää ratkaisu tärkeään nivelvaiheeseen, jossa nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle. Muita kiperiä ratkaistavia ongelmia ovat muun muassa nuorten sukupuolittuneet koulutusalavalinnat sekä opintojen keskeyttäminen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena tulee olla, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Riina Nousiainen
koulutuspoliittinen asiantuntija

STTK:n miehen tasa-arvo -teema on osa Suomi 100 -ohjelmaa. STTK järjestää SuomiAreenalla aiheeseen liittyvän keskustelun 12.7. klo 11.45 osoitteessa Antinkatu 5.

***

STTK: Myös miesten tasa-arvoa on edistettävä

Koulutukseen tasa-arvoa oppivelvollisuutta pidentämällä

Oppivelvollisuuden pidentäminen nostaa työllisyysastetta jopa neljä prosenttiyksikköä

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue