Tasa-arvon edistäminen on perinteisesti ollut yksi STTK:n toiminnan periaatteista ja edunvalvonnan tavoitteista. Olemme esimerkiksi jo vuosia nostaneet esille naisten palkkatasa-arvoa, tai viime vuonna korostaneet useaan otteeseen nuorten sukupolvien tasa-arvoa oikeudella riittävään eläkkeeseen.
Miehet kohtaavat tasa-arvoon liittyviä ongelmia elämän eri osa-alueilla
Naisten ja miesten tasa-arvoa voi lisätä samanaikaisesti, koska niiden syyt johtuvat eri asioista.
Myös miehet kohtaavat tasa-arvoon liittyviä ongelmia elämän eri osa-alueilla. Näitä esiintyy niin koulutuksen, työn kuin myös perhe-elämän piirissä. Ongelmat ovat usein varsin tiukasti kulttuuriin sidottuja ja niiden muuttaminen on usein tuskallisen hidasta, mutta tämä ei saa olla tekosyy jättää tasa-arvoa edistäviä tekoja tekemättä.
Tasa-arvoteot eivät ole nollasummapeliä. Naisten ja miesten tasa-arvoa voi lisätä samanaikaisesti, koska niiden syyt johtuvat eri asioista. Esimerkiksi perhevapaauudistus paitsi kohentaisi naisten
asemaa työmarkkinoilla, parantaisi myös miesten asemaa kotona lasten parissa. Tällä uudistuksella voisi olla dramaattisestikin parantava vaikutus miesten tasa-arvoon ja elämänlaatuun yleensä.
Poikien oppimistulokset ovat jääneet selvästi tytöistä jälkeen.
Nuorten miesten putoamisesta koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on puhuttu viime aikoina paljon. Tämä on varsin oikeutettua ottaen huomioon sen suuren haitallisen vaikutuksen
paitsi yksilölle itselle, myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti. Meidän on yhteiskuntana vastattava tähän ongelmaan. Kuten pitkän elämän elänyt pohjalainen isoäitini elämänkokemuksensa perusteella tapasi aikanaan sanoa viisaasti, ”siitä ei mitään hyvää seuraa jos nuorilla miehillä ei ole järkevää tekemistä.”
Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa on vaikea edes löytää työtä saati selviytyä muuttuvassa työelämässä.
Tarvitaan riittävän suuri ja vaikuttava koulutuspoliittinen uudistus – oppivelvollisuuden pidentäminen
Poikien oppimistulokset ovat jääneet selvästi tytöistä jälkeen. Osaamisen puutteet korostuvat toiselle aseteelle siirryttäessä ja keskeyttäminen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa on yleistä. Lopputuloksena noin 15 prosenttia miehistä ei koskaan suorita peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa on vaikea edes löytää työtä saati selviytyä muuttuvassa työelämässä.
Tarvitaan riittävän suuri ja vaikuttava koulutuspoliittinen uudistus, jotta asiaan saadaan muutos. Tällainen uudistus olisi oppivelvollisuuden pidentäminen. Oppivelvollisuuden pidentäminen
kattamaan toisen asteen tutkinnon suorittaminen parantaisi myös nuorten miesten asemaa työmarkkinoilla. Tämä olisi yhteiskunnallinen investointi, joka maksaa itsensä takaisin pidempinä työurina ja alhaisempana työttömyytenä.
Asioihin voidaan ja niihin tulee vaikuttaa asennemuutoksella, lainsäädännöllä ja toimintatapoja uudistamalla.
Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Asioihin voidaan ja niihin tulee vaikuttaa asennemuutoksella, lainsäädännöllä ja toimintatapoja uudistamalla. Näiden lähtökohdaksi tarvitaan julkista keskustelua johon myös me haluamme osallistua.
Antti Palola
puheenjohtaja
STTK:n miehen tasa-arvo -teema on osa Suomi 100 -ohjelmaa. STTK järjestää SuomiAreenalla aiheeseen liittyvän keskustelun 100-vuotias Suomi-neito: ”Me ollaan pojista huolissamme niin.” 12.7. klo 11.45 osoitteessa Antinkatu 5.