Suomalaiset tilastoissa

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Tilastokeskuksesta on saatavissa tieto siitä, mitä on kunkin suomalaisen pääasiallinen toiminta vuoden aikana.

Tilastosta saa havainnollisen kuvan siitä, kuinka suuri osa väestöstä on työelämässä tai sen ulkopuolella ja minkä ikäisiä väestöön kuuluu. Tiedot saa jokaisesta vuosi-ikäluokasta. Henkilö, joka kuuluu työvoimaan, voi olla työssä tai työtön. Työikäisistä (15-64-vuotiaat) osa on työvoiman ulkopuolella. Siihen voi olla syynä opiskelu tai työkyvyttömyys. Työikäisten lisäksi väestöön kuuluu alaikäisiä ja eläkeläisiä.

väestön toiminta

Kaikista suomalaisista 41 prosentilla pääasiallinen toiminta oli vuonna 2020 työnteko. Kuviossa työssä olevat on sinisellä värillä kuvattu alue. Eläkeläisiä oli 26 prosenttia (violetti), siis noin joka neljäs. Alle 14-vuotiaita oli 15,4 prosenttia (keltainen) ja opiskelijoita 7,7 (vaalean ruskea). Työttömiä oli 6,4 prosenttia (punainen).

Näiden ryhmien lisäksi muita työvoiman ulkopuolella olevia oli 3,3 prosenttia (vihreä). Tähän ryhmään kuului muun muassa kotona vanhempiensa luona asuvia täysi-ikäisiä, kotona lapsia hoitavia vanhempia, omaisuustuloilla eläviä ja piilotyöttömiä.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan jatkossa enemmän, jotta työvoiman supistuminen voidaan välttää.

Työttömyyttä oli kaikissa työikäisissä ikäluokissa, joskin eniten ikääntyneissä. Jokaisessa työikäisessä ikäluokassa työttömiä oli 6 000 – 10 000 henkilöä. Työvoiman ulkopuolella olevia oli eniten 20-40-vuotiaissa, ja kussakin työikäisessä ikäluokassa heitä oli 4 000 – 6 000. Osan selittää se, että naiset jäävät usein kotiin hoitamaan pieniä lapsia. Tämä on kuitenkin vain osaselitys, sillä myös parhaassa työiässä olevista miehistä moni oli työvoiman ulkopuolella. Näitä työmarkkinoilta kadonneita miehiä selvitettiin muutamia vuosia sitten ja heitä todettiin olevan kymmeniä tuhansia.

Ikäluokkien koot vaihtelevat suuresti. Sodan jälkeen syntynyttä suurta ikäluokkaa on nyt noin 70 000 henkilöä vuosiluokkaa kohden. Suurten ikäluokkien syntyvyys oli enimmällään satatuhatta lasta vuodessa, mutta muuttoliike Ruotsiin ja kuolleisuus ovat pienentäneet ikäluokkia.

Viime vuosina lapsia on syntynyt vuodessa alle 50 000. Alentunut syntyvyys aiheuttaa haasteita 2040-luvulla, kun pienet ikäluokat tulevat työmarkkinoille. Se myös vaikeuttaa esimerkiksi eläkkeiden rahoitusta tulevaisuudessa. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan jatkossa enemmän, jotta työvoiman supistuminen voidaan välttää.

Muutama pieni ikäluokka erottuu myös nyt hieman alle viisikymppisten osalta. 1970-luvun alussa syntyi vähemmän lapsia kuin sitä ennen tai sen jälkeen. Tuo syntyvyyden alentuminen jäi kuitenkin tilapäiseksi.

Eläkeläisten osuus alkaa kasvaa yli 50-vuotiaiden ikäluokissa. Tämän selittää työkyvyttömyyseläkkeiden osuuden kasvu näissä ikäluokissa. 63-vuotiaista hieman suurempi osa on vielä työelämässä kuin sen ulkopuolella. Sen sijaan 64-vuotiaista eläkkeellä olevien määrä ylittää selvästi työelämässä olevien määrän. Eläkkeelle siirtymisikä on silti noussut viime vuosina ja tämä kehitys jatkunee lähivuosinakin.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue