syntyvyys

Syntyvyyden lasku on ollut Suomessa 2010-luvulta alkaen ennätyksellisen nopeaa. Lapsettomien osuus väestöstä kasvaa ja perheiden koko on aiempaa pienempi. Väkiluku lähtee ennusteiden mukaan laskuun 2030-luvulla, mikäli nettomaahanmuutto ei merkittävästi kasva. Syntyvyyden laskuun liitetään usein keskustelu huoltosuhteen heikkenemisestä ja kestävyysvajeesta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa tilanteessa, jossa menot kasvavat väestön ikääntyessä, mutta tulot pienenevät, koska työikäinen ikäluokka supistuu. Tämä voi johtaa velkaantumiskehitykseen. Huoltosuhteen heikkeneminen taas tarkoittaa, että väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyminen hyvinvointivaltion palveluiden käyttäjiä on enemmän kuin niiden maksajia tai tuottajia.

STTK:n teettämän kyselyn mukaan moni nuori aikuinen epäröi vanhemmuutta ja perheen perustamisen ajankohtaa. Kyselyn vastaajat kokivat huolta toimeentulon riittävyydestä ja työelämän epävarmuudesta, ja lykkäsivät siksi perheenperustamishaaveitaan. Tutkimusten mukaan lastensaantiin liittyvät esteet koskevat entistä useammin pienituloisia ja matalasti koulutettuja miehiä ja naisia, jotka jäävät kokonaan lapsettomiksi. Tässä Suomi eroaa muista Pohjoismaista. Myös sopivan kumppanin puuttuminen oli yleinen syy lapsettomuuden taustalla. Toisaalta viidennes lapsettomista on lapsettomia omasta halustaan, ilman haavetta perheen perustamisesta. Maapallon väestönkasvu ja huoli ekologisesta kantokyvystä näkyivät myös kyselyn tuloksissa.

STTK katsoo, että perheen perustaminen on yksilöiden oma, henkilökohtainen asia. Suomessa kunnioitetaan yksilönvapautta ja mahdollisuuksia asettaa elämässään erilaisia tavoitteita. Lapset eivät kuulu kaikkien suunnitelmiin. Jokaisella tuleekin olla mahdollisuus valita itselleen sopiva elämäntapa. Toisaalta yhteiskunnan tulisi rakentaa yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet kaikille, jotka lapsia haluavat.

Parempi työn ja perheen yhteensovittaminen esimerkiksi perhevapaita tai varhaiskasvatus- ja päivähoitomahdollisuuksia kehittämällä voidaan tukea perheitä, joissa on pieniä lapsia. Perhe-etuuksien vaikutukset syntyvyyteen on tutkimuksessa arvioitu kohtuullisen pieniksi, mutta ne lähinnä tasaavat eroja toimeentulossa eri sosioekonomisten ryhmien välillä ja ovat siksi hyvää perhe- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Perhepolitiikan rinnalla tarvitaan kuitenkin johdonmukaista koulutus-, asumis-, työllisyys- ja tasa-arvopolitiikkaa.

Blogi

Taloudellinen huoltosuhde ei anna aihetta syntyvyyspaniikkiin

Patrizio Lainà | 27.2.2020

Huoltosuhteen heikkeneminen on yksi syntyvyyskeskustelun keskeisiä huolenaiheita. Huoltosuhteessa on kyse siitä, kuinka paljon ”huollettavia” maassa on suhteessa ”huoltajiin”.... Lue lisää

Blogi

Perheelle toivoa ja puolustajia

| 26.2.2020

Elin lapsuuteni Armonkalliolla, Tampereen keskustan kupeessa. Pienellä asuinalueella oli pääasiassa kerrostaloja, ja toisella puolella siinsi Näsijärvi. Jokaisessa talossa... Lue lisää

Blogi

Vauvat, vaarit ja Suomen hyvinvointi

| 26.2.2020

Väestön ikääntyminen voi johtua kolmesta syystä: syntyvyyden laskusta, eliniän pitenemisestä tai nuorten maastamuutosta. Kahteen ensimmäiseen, Suomessa tärkeään, syyhyn suhtaudutaan ristiriitaisesti. Väestön... Lue lisää

Tiedote

STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla

| 25.2.2020

STTK:n teettämän kyselyn mukaan moni nuori aikuinen lykkää päätöstä lapsista taloudellisista syistä. Viidenneksellä vastaajista lasten hankkiminen oli lykkääntynyt... Lue lisää

Blogi

Onko perhepolitiikalla mahdollista vaikuttaa syntyvyyteen?

| 25.2.2020

Syntyvyyden alenemista on pidetty lähes väistämättömänä taloudellisen kehityksen, elintason kohoamisen ja naisten työssäkäynnin lisääntymisen seurauksena. Pohjoismaiden kehitys on... Lue lisää

Blogi

Olemme tunareita, jos väestö oikeasti supistuu

| 24.2.2020

2020- ja 30-luvuilla syntyy Tilastokeskuksen 2019 ennusteen mukaan noin 10 000 lasta vuodessa vähemmän, kuin mitä vielä viisi vuotta... Lue lisää