Suomeen muuttaneet työssä olevat ulkomaalaistaustaiset, maahan muuttaneet henkilöt työskentelevät enimmäkseen samoilla aloilla kuin suomalaistaustaiset. Kuitenkin esimerkiksi palvelu- ja myyntityö ovat muita tyypillisempiä aloja. Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien työsuhde oli useammin määrä- tai osa-aikainen ja työajat epätyypillisempiä kuin suomalaistaustaisilla. Lisäksi he työskentelevät useammin yksin- tai kevytyrittäjinä tai alustataloudessa. Suomessa yksityinen sektori korostuu ulkomaalaistaustaisten työllistäjinä. Moni perustaa oman yrityksen ja työllistää myös muita.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä kaikkien Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden henkilöiden työllisyysaste oli 68,6 prosenttia. Miesten työllisyysaste (70,3 %) on lähellä Suomessa syntyneiden miesten (74,3%) työllisyyttä, mutta naisten työllisyysaste merkittävästi alhaisempi (58,1%). Ulkomaalaistaustaisista naisista kuitenkin joka toinen on suorittanut korkeakoulututkinnon, eli heissä on merkittävä työvoimapotentiaali. Mitä pidempään henkilö on asunut Suomessa, sitä todennäköisempää hänen työllistymisensä on. Suomessa maahan muuttaneiden naisten työllisyys on muita Pohjoismaita matalampi. Työperäisesti maahan muuttaneiden työllisyysaste on lähes 90 prosenttia.
Maahan muuttaneisiin sekä ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuu työelämässä syrjintää. Syrjintää koetaan esimerkiksi rekrytoinneissa, vaikeutena löytää koulutusta vastaavaa työtä tai vaikeutena edetä uralla. Kaikki syrjintä on työelämässä kielletty. Työelämän syrjintä on määritelty yhdenvertaisuuslaissa
STTK on julkaissut työpaikoille ja työyhteisölle tarkoitetun sivuston, jolle on koottu vinkkejä ja työkaluja monimuotoisen ja syrjimättömän työpaikan kehittämiseksi sekä rasismin ja syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Monikulttuurinen.fi -sivustolta löydät neuvoja erilaisuuden arvostamiseen, rasismin käsittelyyn sekä turvallisemman työpaikan luomiseen.
Tiedote