EU:n tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuisi koulutukseen vuosittain. Suomen tulee sitoutua omalta osaltaan tavoitteen saavuttamiseen. Työikäisten mahdollisuuksia osallistua osaamisen kehittämiseen ja uudistamiseen muuttuvassa työelämässä on parannettava. Työpaikoilla tarvitaan lisäpanostuksia inhimilliseen pääomaan työn tuottavuuden kasvun tukemiseksi.
Kansallinen tavoite osaamis- ja koulutustason nostosta on laajennettava koskemaan paremmin eri taustoista tulevia ja työuran eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Koulutustason nostoa ei pidä tavoitella koulutuksen laadun kustannuksella. Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen on varmistettava pitämällä kiinni maksuttomasta tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Inhimillistä pääomaa on vahvistettava pitkäjänteisesti ja ohjaamalla ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva koulutuksen rahoitustarpeen väheneminen koulutusjärjestelmän käyttöön ja työikäisten koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen.
Ehdotuksemme osaamisen kehittämiseksi:
Työikäisten osaamisen kehittämisen strateginen merkitys on tunnistettava
Jatkuva oppiminen on keskeinen edellytys työntekijöiden työllisyydelle, työssä jaksamiselle ja koko yhteiskunnan kilpailukyvylle. Osaamisen kehittämisen tulee olla suunnitelmallista, oikeudenmukaista ja aidosti kaikkien ulottuvilla työuran eri vaiheissa.
STTK:n ratkaisut:
- Jatkuvan oppimisen kansallinen kehittämisstrategia on käynnistettävä. Strategiatyön tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä jatkuvan oppimisen nykytilasta ja tulevaisuudesta yhdessä työmarkkinajärjestöjen sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
- Työsopimuslakiin on tehtävä lisäys työnantajan velvoitteesta järjestää koulutusta työajalla tilanteessa, jossa työnantaja edellyttää lisä- ja täydennyskoulutusta työtehtävien hoitoa varten.
- Yritysten TKI-kannustimien ehdoksi on määriteltävä henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvä elementti, kuten osaamiskartoitukset ja niiden pohjalta toteutettu koulutussuunnitelma.
- Osaamisen suunnitelmallista kehittämistä on vahvistettava ottamalla työpaikoilla käyttöön osaamiskartoitukset. Osaamiskartoitukset ja koulutussuunnitelmat on toteutettava yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.
- Kansallinen työelämän osaamistarpeiden ennakointia koskeva tieto tulee koota yhteen. Ennakointitiedon laatua ja tiedon hyödyntämistä varmistamaan on luotava pysyvä rakenne ja tapa käydä vuoropuhelua työelämän osaamistarpeista työelämän edustajien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
- Osaamis- ja kielitaitovaatimuksia ei tule madaltaa kelpoisuuden tuottavissa tutkinnoissa. Kelpoisuusehdot ovat keskeinen osaamisen ja työn tai palvelun laadun tae.
- Maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on vahvistettava tutkintoihin lisättävällä ”kielitakuulla”. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä puhuville on tarjottava mahdollisuus osallistua laajempiin kotimaisten kielten osaamista vahvistaviin opintoihin osana tutkintoa maksuttomasti.
- Vapaan sivistystyön roolia elinikäisen oppimisen ja matalan kynnyksen oppimismahdollisuuksien tarjoajana ja osallisuuden vahvistajana tulee vahvistaa.
Jatkuvalle oppimiselle tuki turvaamaan opintojen aikaista toimeentuloa
Petteri Orpon hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen ilman, että sen tilalle luotiin toimivaa ratkaisua turvaamaan työntekijöiden toimeentuloa opintovapaan aikana. Päätös on heikentänyt työikäisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työn ohessa ja vastata työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Jatkuva oppiminen ei kuitenkaan toteudu ilman taloudellista turvaa. Siksi Suomeen on luotava uusi, oikeudenmukainen ja kannustava jatkuvan oppimisen tuki, joka mahdollistaa osaamisen kehittämisen eri elämäntilanteissa ja tukee työn, opintojen ja työelämän muutosten yhteensovittamista.
STTK:n ratkaisut:
- Työntekijöiden taloudellisia mahdollisuuksia osallistua jatkuvaan oppimiseen on parannettava. Aikuiskoulutustuelle on luotava korvaava malli, joka turvaa toimeentuloa opintovapaan aikana.
- Tuki on kiinteä euromääräinen ja lisäksi tuen saajilla on oikeus valtion takaamaan opintolainaan.
- Jatkuvan oppimisen tuen rahoitus perustuu työntekijöiltä ja työnantajilta kerättäviin työttömyysvakuutusmaksuihin ja valtion kustantamaan korotusosaan, jota maksettaisiin perusasteen koulutuksen varassa oleville tuen saajille.
- Tukea hallinnoi Työllisyysrahasto tai Kela.
- Tuki kannustaa työn ja opintojen yhteensovittamiseen. Kokopäiväinen opiskelu olisi mahdollista esimerkiksi opintoihin sisältyvien pakollisten harjoitteluiden ajan.
- Tuen enimmäiskesto kokoaikaisessa tuessa on 15 kuukautta. Sovitellussa tuessa tukiaika on pidempi. Aiemman samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittaneille tuen enimmäiskesto on 6 kuukautta.
- Tuen työhistoriavaatimus on 8 vuotta korkeakoulututkinnon suorittaneille ja 5 vuotta muille. Työhistoriavaatimuksen toteutumista tarkasteltaisiin vain ensimmäisen kerran etuutta haettaessa kuten aikuiskoulutustuessa.
- Yksilöllisistä oppimistileistä on käynnistettävä kokeilu, jonka tavoitteena on vahvistaa kaikkien työntekijöiden osaamista ja varmistaa oikeudenmukaista siirtymää.
- Maksullisen koulutustarjonnan lisääntyminen vähentää heikossa taloudellisessa asemassa olevien mahdollisuuksia osallistua koulutukseen.
- Tilien rahoitusvastuun jakautumisesta on sovittava oikeudenmukaisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtion kesken.
Korkeakoulutuksen laatua on vahvistettava
Korkeakoulututkintojen tuottaman osaamisen laatua on vahvistettava. Aloituspaikkojen lisääminen edellyttää lisärahoitusta. Koulutustason nostoa ei pidä tavoitella koulutuksen laadun kustannuksella.
STTK:n ratkaisut:
- Korkeakoulutuksen rahoitusmalleissa on vahvistettava jatkuvan oppimisen ja työllistymisen painoarvoa.
- Tavoite osaamis- ja koulutustason nostosta on laajennettava koskemaan laajemmin eri taustoista tulevia ja työuran eri vaiheissa olevia opiskelijoita.
- Korkeakoulujen on tunnistettava paremmin ammatillisten tutkintojen tuottama osaaminen opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja suunniteltaessa.
- Alanvaihdon pitää olla mahdollista myös aiemman korkeakoulututkinnon suorittaneille.
- Pieniä osaamiskokonaisuuksia on kehitettävä työelämän tarpeisiin perustuen. Niiden tulee olla aidosti saavutettavia eri kohderyhmille.
- Ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeitä on uudistettava. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimike on muutettava muotoon maisteri (AMK) sallien koulutusalakohtaiset poikkeukset.
- Siirtymiä korkeakoulujärjestelmän sisällä on helpotettava. Ensikertalaiskiintiötä on joustavoitettava huomioimaan paremmin tilanteet, joissa tarve alanvaihdolle havaitaan pian opiskelupaikan vastaanottamisen tai opintojen aloittamisen jälkeen. Siirtymiä koulutusohjelmasta tai korkeakoulusta toiseen on helpotettava siirtohakukäytäntöjä uudistamalla ja osaamisen tunnistamisen käytäntöjä vahvistamalla.
Toisen asteen ammatilliselle koulutukselle kehittämisvisio
Jotta ammatillinen koulutus voi jatkossakin tarjota laadukkaita ja saavutettavia oppimispolkuja, sen kehittämisen on oltava pitkäjänteistä ja työelämälähtöistä. Tarvitaan selkeä visio, riittävät resurssit sekä joustavat tutkintorakenteet, jotka tukevat työllistymistä, alanvaihtoa ja osaamistason nostoa eri elämäntilanteissa. Näillä tavoitteilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen roolia osaavan työvoiman ja kestävän työelämän perustana.
STTK:n ratkaisut:
- Ammatillisen koulutuksen kehittämisen suuntaa ohjaamaan on käynnistettävä vuoteen 2040 ulottuva visiotyö. Visiotyössä tarkastellaan keinoja vastata väestön ikärakenteen ja työelämän osaamistarpeiden muutoksesta aiheutuviin kehittämistarpeisiin. Visiotyössä huomioidaan koulutuksen laatu, yhdenvertaisuus ja saavutettavuus.
- Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tasosta on pidettävä kiinni. Se on edellytys koulutuksen laadun ylläpitämiselle ja parantamiselle.
- Ammatillisiin perustutkintoihin on lisättävä mahdollisuus laajentaa tutkintoa yleissivistävillä opinnoilla. Perustaitojen kuten työelämätaitojen, matemaattisten taitojen tai kielitaidon vahvistaminen parantaa mahdollisuuksia työllistyä ja menestyä jatko-opinnoissa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kasvava osuus on maahanmuuttajataustaisia. Heidän kohdallaan korostuu erityisesti tarve vahvistaa kielitaitoa.
- Koulutustarjontaa tulee ohjata työllistäville aloille ja ammatteihin. Tutkintorakennetta on uudistettava työelämän ja toimialojen osaamistarpeisiin perustuen yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.
- Ammatillisten tutkintojen on mahdollistettava alanvaihto sekä osaamis- ja koulutustason nosto eri ikäisille ja työuran eri vaiheissa oleville.
- Tutkintojen osia on hyödynnettävä nykyistä laajemmin silloin, kun tavoitteena on osaamisen ylläpitäminen ja täydentäminen, eikä esimerkiksi ammattiin pätevöityminen edellytä koko tutkinnon suorittamista.
Osaaminen varmistaa vihreän ja digitaalisen siirtymän oikeudenmukaisuuden
Vihreä ja digitaalinen siirtymä muuttavat työelämää ja työn sisältöjä nopeammin kuin koskaan aiemmin. Teknologinen kehitys, erityisesti tekoälyn käyttöönotto, sekä ilmastotavoitteiden edellyttämät muutokset koskettavat kaikkia aloja ja ammattiryhmiä. Jotta kaksoissiirtymä voidaan toteuttaa kestävästi ja hyväksyttävästi, sen on oltava oikeudenmukainen työntekijöille. Tämä edellyttää ennakoivaa osaamisen kehittämistä, vahvaa työnantajavastuuta sekä selkeää sääntelyä, joka turvaa työntekijöiden tiedonsaannin, osallisuuden ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan muutoksen keskellä.
STTK:n ratkaisut:
- Vihreä- ja digitaalinen siirtymä (eli kaksoissiirtymä) muuttavat kaikkea työtä ennennäkemättömän nopeasti. Siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti, huomioiden työllisyys ja sosiaalinen kestävyys.
- Osana siirtymää on sitouduttava eurooppalaisten elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamiseen ja työuran aikaisen oppimisen vahvistamiseen, jotta työntekijöiden pitkät työurat voidaan turvata.
- Tarvitaan kansallinen tekoälyohjelma kannustamaan julkisen ja yksityisen sektorin työnantajia järjestämään työntekijöilleen tekoälykoulutusta työajalla ja työnantajan kustannuksella.
- Yhteistoimintalakiin on säädettävä tekoälyn käyttöä koskeva neuvotteluvelvoite.
- Työnantajalla tulisi olla velvoite arvioida ennen tekoälyn käyttöönottoa sekä säännönmukaisesti käyttöönoton aikana sen vaikutukset osaamisvaatimuksiin. Työntekijöiden on saatava ymmärrettävä tieto siitä, miten muutos vaikuttaa heidän työhönsä.
- Työnantajan on tarjottava kaikille työntekijöille muutosta tukevaa koulutusta osaamisen vahvistamiseksi. Koulutukseen tulee sisällyttää perusteet esimerkiksi järjestelmien käytöstä, tietosuojasta sekä vastuukysymyksistä.
- Vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämät uudet osaamisvaatimukset tulee huomioida osana kaikkea tutkintoon johtavaa koulutusta ja vahvistaa opetushenkilöstön osaamista.