
Tällä sivulla
Seksuaalisen häirinnän vastainen sitoumus
STTK ajaa turvallista, tasa-arvoista ja yhdenvertaista työelämää, jossa on nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle. Keväällä 2026 allekirjoitimme sosiaali- ja terveysministeriön sitoumuksen, jonka tavoitteena on ehkäistä seksuaalista häirintää ja parantaa työpaikkojen valmiuksia puuttua häirintätapauksiin. Sitoumus pohjautuu selvitykseen lupaavista käytännöistä häirinnän ehkäisyyn.
Osana sitoumusta kehitämme häirinnän vastaisia käytäntöjämme, päivitämme ohjeistuksiamme ja vahvistamme henkilöstömme osaamista.
Seksuaalinen häirintä ja lainsäädäntö
Tasa-arvolain mukaan seksuaalinen häirintä on ei-toivottua seksuaalista käytöstä, joka loukkaa yksilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Se tekee ilmapiiristä uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai ahdistavan. Häirintä voi tapahtua missä tahansa ympäristössä, myös digitaalisissa viestintäkanavissa.
Seksuaalinen häirintä voi olla esimerkiksi:
- seksuaalisesti vihjailevia eleitä ja ilmeitä
- härskejä puheita, kaksimielisiä vitsejä ja meemejä
- asiattomia kommentteja vartalosta, pukeutumisesta tai yksityiselämästä
- seksuaalisesti värittyneitä aineistoja, kirjeitä, valokuvia, sähköposteja ja puhelinsoittoja
- ei-toivottua fyysistä koskettelua
- sopimattomia ehdotuksia tai vaatimuksia seksistä tai muusta seksuaalisesta kanssakäymisestä
Tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki ja työturvallisuuslaki velvoittavat työnantajaa puuttumaan seksuaaliseen häirintään sen jälkeen, kun työnantaja saa siitä tiedon. Jos häirintään ei puututa, työnantaja voi syyllistyä muun muassa tasa-arvolain mukaiseen syrjintään. Häiritsijä itse voi joutua rikoslain ja vahingonkorvauslain mukaiseen vastuuseen teoistaan.
Seksuaalinen häirintä työelämässä
Seksuaalinen häirintä on työelämässä valitettavan yleistä. Vuonna 2025 julkaistun Tasa-arvobarometrin mukaan lähes puolet naisista ja yli kolmannes miehistä ovat kokeneet seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana. Joka neljännen kohdalla häiritsijä on ollut työkaveri. Myös asiakkaat voivat usein olla häirinnän tekijöitä.
Seksuaalinen häirintä heikentää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Sitä voi kokea jokainen, mutta useimmiten häirintä kohdistuu nuoriin naisiin ja vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin. Työpaikkojen häirintätapaukset jäävät valitettavan usein piiloon esimerkiksi seurauksien pelon, organisaation vähättelevän kulttuurin tai puutteellisten käytäntöjen takia. Siksi on erittäin tärkeää, että jokainen työpaikka vahvistaa häirinnän vastaista kulttuuriaan ja kehittää toimintaansa ennakoivasti.
Seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen ja toimintaohjeet
Seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisy vaatii osaamista ja aktiivisia toimia. STTK kannustaa työpaikkoja kouluttamaan henkilöstöä ja esihenkilöitä, jotta jokainen työyhteisön jäsen tunnistaa oman vastuunsa seksuaalisen häirinnän kitkemisessä ja osaa tarpeen tullen puuttua siihen mahdollisimman tehokkaasti.
Työpaikalla on tärkeää linjata, ettei seksuaalista häirintää hyväksytä missään tilanteessa. Nollatoleranssia kannattaa pitää esillä kaikissa tapahtumissa esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteiden muodossa. Tämän lisäksi työpaikalla on hyvä olla selkeät ohjeet häirintätilanteissa toimimiseen, minkä toimivuuden ja ajantasaisuuden on varmistanut henkilöstön edustaja. Ohjeissa on olennaista huomioida oman alan erityispiirteet ja verkkohäirintä, jotta ne tukevat käytännön toimintaa eivätkä jää vain periaatteellisiksi linjauksiksi.
Miten toimia, jos kohtaat seksuaalista häirintää työpaikallasi?
- Kerro häiritsijälle, että hänen toimintansa loukkaa sinua, ja pyydä häntä lopettamaan.
- Jos häirintä tapahtuu verkossa, tallenna keskustelu kuvankaappauksina. Muissa tilanteissa kirjaa ylös tapahtumien kulku, tapahtumapaikka, ajankohta ja paikalla olleet ihmiset.
- Ilmoita häirinnästä esihenkilölle. Työnantajalla on lainmukainen velvollisuus puuttua häirintään, kun hän saa siitä tiedon. Jos et uskalla tai halua viedä asiaa eteenpäin yksin, voit pyytää tukea työsuojeluvaltuutetulta, luottamusedustajalta, luottamusmieheltä tai häirintäyhdyshenkilöltä. He voivat tarvittaessa myös muistuttaa työnantajaa velvollisuudesta puuttua tilanteeseen.
- Jos asia ei etene työpaikalla, voit kääntyä oman ammattiliittosi tai työsuojeluviranomaisen puoleen.
- Jos häirintä täyttää seksuaalisen ahdistelun piirteet, harkitse myös rikosilmoituksen tekemistä.
- Seksuaalinen häirintä kuormittaa henkisesti ja voi vaikuttaa hyvinvointiin pitkään. Työpaikalta saatavan tuen lisäksi kannattaa siis tarvittaessa hakea apua esimerkiksi työterveyshuollosta.
Häirintään tulee puuttua myös silloin, kun se ei kohdistu itseen. Työyhteisön jokainen jäsen voi omalla toiminnallaan osoittaa, että seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi on enemmän kuin pelkkä periaate. Jos havaitset häirintää, ota asia puheeksi häirityn kanssa tai ilmoita siitä esihenkilölle, työsuojeluvaltuutetulle, luottamusedustajalle, luottamusmiehelle tai häirintäyhdyshenkilölle.