STTK:n Ralf Sund: Huono kotouttaminen on inhimillistä ja taloudellista haaskausta


Maahanmuuttajat työelämässä

Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste on Suomessa kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Suomi on hoitanut kotouttamisen aivan liian huonosti, syyttää STTK:n asiantuntija Ralf Sund. Riittävästä resursoinnista ja rahoituksesta ei ole huolehdittu systemaattisesti ja näin on saatu aikaan tilanne, jossa ulkomaalaistaustaisten pääsy suomalaisille työmarkkinoille on melko tai erittäin vaikeaa. Maahanmuuttajat tulisi saada nopeammin ja tehokkaammin kotouttamistoimenpiteiden piiriin ja niiden tulisi olla kokonaisvaltaisempia.

Maahanmuuttajat tulisi saada nopeammin ja tehokkaammin kotouttamistoimenpiteiden piiriin ja niiden tulisi olla kokonaisvaltaisempia.

– Työllisyys on suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta olennainen asia, koska suomalainen yhteiskunta arvottaa yksilön usein tämän työmarkkina-aseman kautta. Jos olet töissä, olet täysivaltainen yhteiskunnan jäsen, Sund painottaa.

Sundin mukaan työllistyminen ja siihen liittyvien ongelmien ratkaiseminen pitääkin nähdä myös maahanmuuton ja maahanmuuttajista käytävän keskustelun keskiössä.

Työ on tehokkainta kotouttamista ja avain myös kielen oppimiseen. On suurta haaskausta pitää työkykyisiä ja usein valmiiksi koulutettuja ihmisiä sivussa työmarkkinoilta ja estää heitä osallistumasta yhteiskunnan rakentamiseen. Syrjäytyminen ja sen vaikutusten korjaaminen tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi, sillä kierre ei yleensä pysähdy yhteen sukupolveen. Ulkomaalaistaustaisten työttömyys painottuu nuoriin ikäluokkiin ja siksi myös sen negatiiviset vaikutukset ovat pidempikestoisia ja tulevat yhteiskunnalle kalliimmaksi.

Työehtojen polkeminen estää aidon kotoutumisen Suomeen

Suomalaisten työmarkkinoiden vitsaus on ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työehtojen polkeminen. Sund muistuttaa, että ilmiö ei ole marginaalinen, vaan joillakin toimialoilla osa vallitsevaa kulttuuria.

– Ilmiö on vastenmielinen ja yhteiskunnan kannalta erittäin vahingollinen, sillä se hidastaa ja jopa estää aidon kotoutumisen Suomeen. Aidosta kotoutumisesta voidaan puhua, kun työntekijää kohtaavat työpaikalla samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin kantaväestöön kuuluvaa työntekijää.

Työehtojen noudattaminen on ratkaisevan tärkeää. Rikkomusten kitkeminen vaatii entistä tehokkaampaa viranomaisvalvontaa sekä myös ennakkovalvontaa jo työlupia myönnettäessä. Sund arvioi, että myös ay-liikkeellä on asiassa peiliin katsomisen paikka.

Tiedottaminen työn ehdoista Suomessa on yksi avain kotouttamiseen. Voidaan kysyä, teemmekö me ay-liikkeessä tässä asiassa tarpeeksi ja teemmekö oikein. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset luottamusmiehet ovat edelleen harvinaisuus. Määrän nostamisella olisi varmasti positiivisia vaikutuksia myös kotoutumiseen. Suomalaisilla työpaikoilla toivoisin voimistuvan kulttuurin, jossa koko työyhteisö tukisi kotoutumista jakamalla tietoa suomalaisesta työkulttuurista ja työelämän pelisäännöistä. Työpaikoilla työkaverien tasapuolisen kohtelun tulisi olla arkipäivää syntyperästä riippumatta.

Lisätietoja: Talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund, p. 050 563 4841

***