Toimiva työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä rakentuu luottamukselle, vahvalle järjestäytymiselle ja työnantaja- ja palkansaajaosapuolten tasapainoisille vaikutusmahdollisuuksille. Tasapaino on kuitenkin horjunut, kun kolmikantaista valmistelua on heikennetty, sovittelun edellytyksiä kavennettu ja työmarkkinaosapuolet asetettu eriarvoiseen asemaan.
STTK esittää ratkaisuja, joilla vahvistetaan sopimusyhteiskuntaa ja parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta. Näin rakennetaan kestävämpää, vakaampaa ja oikeudenmukaisempaa työelämää kaikille.
Ehdotuksemme sopimusyhteiskunnan turvaamiseksi:
Aito kolmikantainen lainsäädäntövalmistelu on palautettava
Suomessa työlainsäädäntöä on kehitetty kolmikantaisesti vuosikymmenten ajan. Näin valmisteltu lainsäädäntö on ollut toimivaa ja kestänyt aikaa. Kolmikantaisuus on turvannut tasapainon työnantajien ja palkansaajien etujen yhteensovittamisessa ja vaikuttanut osaltaan siihen, että Suomi on vakaa ja häiriötön yhteiskunta niin työnantajille kuin palkansaajillekin.
Nykyisellä hallituskaudella poikkeuksellisen vahva poliittinen ohjaus on murentanut kolmikantaisen lainvalmistelutyön perustaa. Lisäksi valmistelua on tehty erittäin tiukkojen aikataulujen puitteissa ja muun muassa vaikutusten arviointi on jäänyt puutteelliseksi. Aito kolmikantainen valmistelu on palautettava.
STTK:n ratkaisut:
- Hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä.
- Valmistelulle ja kuulemiselle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja.
Työriitojen sovitteluun on saatava riittävät toimintamahdollisuudet
Työriitojen sovittelu on osa työehtosopimusjärjestelmää. Valtakunnansovittelijan tehtävänä on pyrkiä edistämään työnantajien sekä työntekijöiden välisiä suhteita yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sekä huolehtia työriitojen sovittelusta osapuolten välillä. Tehtävä edellyttää osapuolten luottamusta sekä vankkaa kokemusta työehtoneuvotteluista. Sovittelussa ratkaisuja on haettava ensisijaisesti osapuolten esitysten pohjalta. Tällä hetkellä valtakunnansovittelijan mahdollisuudet työriitojen sovitteluun on kuitenkin kavennettu olemattomiksi ja seurauksena on työriitojen pitkittyminen. STTK:n tavoitteena on sovittelun edellytysten vahvistaminen.
STTK:n ratkaisut:
- Valtakunnansovittelijan toimivaltaa sovitella työtaisteluja on joustavoitettava ja laajennettava.
- Työmarkkinoille on perustettava uusi instituutio, jonka tehtävänä on muodostaa yhteistä tilannekuvaa talouden, työllisyyden ja palkanmuodostuksen tilasta yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Työmarkkinoiden järjestäytymistä on tuettava
Maissa, joissa työehtosopimusten kattavuus on korkea, on vähemmän matalapalkkaisia työntekijöitä ja vähimmäispalkat ovat korkeampia. Siksi esimerkiksi EU:n vähimmäispalkkadirektiivin tavoite on ollut edistää työmarkkinaosapuolten asemaa palkanmuodostuksessa ja edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin. Sääntelyllä pyritään vähentämään työssäkäyvien köyhien määrää.
Työntekijöiden ja työnantajien korkea järjestäytymisaste tukee työehtosopimusjärjestelmän toimintaa ja vakautta. Ammattiliitot neuvottelevat palkoista, tarjoavat neuvontaa työelämäkysymyksissä ja järjestävät koulutusta. Nämä kaikki liittyvät suoraan jäsenten tulon hankkimiseen. Tämän vuoksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat olleet verotuksessa sekä työntekijöille että työnantajille tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja eli niin sanottuja luonnollisia vähennyksiä. Näiden säätäminen vähennyskelvottomiksi kuluvan hallituskauden aikana oli verojärjestelmän piirissä toteutettu poikkeuksellinen verosanktio. Verojärjestelmän perusteiden vastainen sääntely on kumottava ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus palautettava.
STTK:n ratkaisu:
- Työnantajien ja palkansaajien toimintamahdollisuuksia ja järjestäytymistä on tuettava palauttamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus.
Työnantaja- ja palkansaajajärjestöille on luotava yhtäläiset toimintamahdollisuudet
Työmarkkinoiden toimivuus edellyttää tasapainoista ja oikeudenmukaista sääntelyä, joka turvaa sekä työntekijöiden että työnantajien aseman ja mahdollistaa työehtosopimusjärjestelmän toiminnan. Viime vuosien lainsäädäntömuutokset ovat horjuttaneet tätä tasapainoa ja heikentäneet palkansaajajärjestöjen toimintaedellytyksiä. Seuraavien tavoitteiden tarkoituksena on palauttaa työmarkkinajärjestelmään ennakoitavuutta, oikeusturvaa ja neuvotteluosapuolten tosiasialliset mahdollisuudet puolustaa etujaan.
STTK:n ratkaisut:
- Tukityötaisteluiden sääntelyä on joustavoitettava ja palkansaajajärjestöjen tehokas palkkaedunvalvonta on mahdollistettava.
- Työehtosopimuslain mukaisia sanktioita on tasapainotettava niin, että hyvityssakkoseuraamukset ovat yhtä suuret työehtosopimuksen rikkomiseen syyllistyneelle työnantaja- ja työntekijäosapuolelle.
- Työtaistelun aikana teetettävästä suojelutyöstä maksettavasta korotetusta palkasta on säädettävä lailla.
- Huolehtimisvelvollisuuden (suojelutyö) vastaisten kieltokanteiden käsittely on siirrettävä yleisistä tuomioistuimista työtuomioistuimeen.
- Työehtosopimusten yleissitovuutta on vahvistettava. Yleissitovuus on määriteltävä aina alan edustavimmalle työehtosopimukselle. Edustavuutta on tarkasteltava tasapuolisemmin sekä työnantaja- että työntekijäliittoon järjestäytyneiden osalta.
- Luottamusmiehen asema on turvattava lainsäädännöllä niissä yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.
- Paikallisesta sopimisesta syntyvät erimielisyydet ratkotaan yleissitovien työehtosopimusten osalta yleisessä tuomioistuimessa, jossa ei ole työehtosopimusten erityisasiantuntemusta. Mahdollisuutta siirtää paikallisesta sopimisesta syntyvät erimielisyysasiat työtuomioistuimen käsiteltäväksi on selvitettävä.