Julkisen talouden velkaantuminen ja väestörakenteen muutokset haastavat palveluiden rahoitusta. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön supistuminen lisäävät erityisesti sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelutarvetta ja kustannuksia merkittävästi. Osa palveluista ja sosiaaliturvasta rahoitetaan jo nyt velalla, minkä vuoksi julkisen talouden sopeutus on perusteltua toteuttaa veropainotteisesti. Samalla on turvattava julkisten palveluiden rahoitus ja kehittäminen.
Viime vuosien rakenteelliset uudistukset ja leikkaukset ovat heikentäneet julkisia palveluita ja vähentäneet henkilöstöresursseja, mikä on paikoin vaarantanut lakisääteisten palveluiden toteutumisen. Esimerkiksi työvoimapalvelujen resursointi on jäänyt jälkeen verrokkimaista samaan aikaan, kun työttömyys on ennätyskorkealla.
Julkisiin palveluihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, toimintakykyä ja huoltovarmuutta sekä rapauttavat kansalaisten luottamusta palvelujärjestelmään. Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää entistä tiiviimpää viranomaisten yhteistyötä, järjestelmällistä varautumista ja riittäviä investointeja yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin.
Ehdotuksemme laadukkaiden julkisten palveluiden varmistamiseksi ja rahoituksen vahvistamiseksi:
Julkisen sektorin on oltava palveluiden ensisijainen tuottaja jatkossakin
Julkiset palvelut ovat kansalaisten arjen sujuvuuden, yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden keskeinen edellytys. Jotta palvelut voivat vastata kasvaviin tarpeisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön, niiden rahoitus ja asema on turvattava pitkäjänteisesti. Samalla on vahvistettava julkisen sektorin arvostusta ja tunnustettava sen keskeinen rooli yhteiskunnan kriittisten palveluiden tuottajana.
STTK:n ratkaisut:
- Kansalaisten riittävät ja laadukkaat julkiset palvelut on varmistettava riittävällä rahoituksella.
- Julkisen sektorin arvostusta on vahvistettava. Julkisen sektorin tuottamien palveluiden laatu ja ensisijaisuus yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten palveluiden tuottajana pitää tunnustaa.
Julkisten palveluiden rahoitus on turvattava verotuksella, ei asiakasmaksuilla
Julkisten palveluiden kestävä rahoitus on hyvinvointivaltion perusedellytys. Rahoitusratkaisujen on oltava oikeudenmukaisia, pitkäjänteisiä ja palveluiden saatavuutta turvaavia. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää veropohjan vahvistamista ja siirtymistä pois ratkaisuista, jotka lisäävät ihmisten maksurasitusta ja eriarvoisuutta.
STTK:n ratkaisut:
- Hyvinvointialueiden rahoitusta on vahvistettava itsenäisellä verotusoikeudella, jotta lakisääteiset palvelut voidaan turvata. Verotusoikeus vahvistaa itsehallintoa ja kannustaa kustannusten hallintaan.
- Palveluiden rahoittamista asiakasmaksuilla on vähennettävä. Asiakasmaksut kohdistuvat suhteellisesti enemmän pienituloisiin ja paljon palveluita käyttäviin ja näin lisäävät eriarvoisuutta. Suomessa kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuollosta on jo valmiiksi korkea.
- Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää aktiivista ja veropainotteista sopeutusta. Nykyinen veroaste eri riitä palveluiden rahoittamiseen ja on keskeinen taustasyy velkaantumiselle.
- Kokonaisveroaste on palautettava kestävälle tasolle. Julkiset palvelut rahoitetaan pääosin veroilla, ja veropohjaa on vahvistettava palveluiden turvaamiseksi.
- Veronkiristyksille on olemassa sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset perusteet. Nykyinen veroaste on selvästi matalampi kuin 2000-luvun alussa. Vuoden 2000 kokonaisveroasteella Suomella olisi huomattavasti enemmän varoja palveluihin ja sosiaaliturvaan.
- Keinoja veropainotteiseen sopeutukseen on useita. Yritys- ja varallisuusverotuksen uudistaminen sekä yhteisöveron laskun peruminen tukisivat julkista taloutta. Myös hyvinvointialueiden verotusoikeus kannustaa toiminnan kehittämiseen.
- Suomen veroaste ei ole poikkeuksellisen korkea pohjoismaisessa vertailussa.
Julkisia palveluita on kehitettävä pitkäjänteisesti
Julkisten palveluiden kestävyyttä ja niiden laatua on kehitettävä rakenteellisilla ratkaisuilla, jotka parantavat palveluiden järjestämisen edellytyksiä. Säästöjä ei tule hakea kansalaisten tarvitsemien palveluiden kustannuksella, vaan hallintoa, rakenteita ja toimintatapoja kehittämällä. Samalla on varmistettava, että palvelut vastaavat todelliseen tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa.
STTK:n ratkaisut:
- Rakenteellisia uudistuksia on hyödynnettävä säästöjen ja toimivuuden parantamiseksi. Hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden määrän vähentäminen sekä alueiden koon kasvattaminen voivat vahvistaa palveluiden järjestämisedellytyksiä ja tehostaa toimintaa.
- Julkisia hankintoja on tehostettava ja omaa tuotantoa vahvistettava. Julkisen sektorin suuri hankintaosuus tarjoaa mahdollisuuksia kustannussäästöihin ja toiminnan kehittämiseen.
Hyvinvointi, turvallisuus ja huoltovarmuus on turvattava julkisia palveluita vahvistamalla
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ovat yhteiskunnan toimivuuden, turvallisuuden ja huoltovarmuuden ydintä. Väestön ikääntyminen, kasvavat hyvinvoinnin tarpeet ja poikkeusoloihin varautuminen edellyttävät vahvaa julkista sektoria, riittäviä resursseja ja toimivia rakenteita. Palveluiden saatavuus, laatu ja turvallisuus on turvattava koko maassa, ja järjestöjen, henkilöstön sekä julkisen sektorin toimintaedellytykset on varmistettava pitkäjänteisesti.
STTK:n ratkaisut:
- Ilmoittajansuojaa koskevaa sääntelyä on laajennettava koskemaan koko sote-sektoria.
- STEA-järjestöavustuksia on korotettava, jotta sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat vastata kasvaviin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeisiin.
- Julkisen sektorin on oltava sosiaali- ja terveyspalveluiden ensisijainen tuottaja. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa Suomen huoltovarmuutta. Hyvinvointialueiden rahoitus ja henkilöstöresurssit on varmistettava palveluiden turvaamiseksi.
- Pelastustoimen rahoitus ja henkilöstö on turvattava, jotta kriisinkestävyys ja nopea avunsaanti varmistetaan koko maassa.