Ehdotuksemme työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi:
Määräaikaisissa työsuhteissa olevien asemaa on parannettava
Määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa on heikennetty mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. Hallituksen esityksen mukaan lakimuutos voi lisätä määräaikaisten työsopimusten käyttöä, vähentää vakituisten työsuhteiden käyttöä ja kasvattaa riskiä raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Seuraavan hallituksen on peruttava lakiuudistus määräaikaisissa työsuhteissa olevien aseman parantamiseksi.
STTK:n ratkaisut:
- Määräaikainen työsopimus tulee voida tehdä vain perustellusta syystä.
- Määräaikaisuuden peruste on ilmoitettava kirjallisesti. Perustetta ei pidä olla mahdollista muuttaa yksipuolisesti riitautustilanteessa, eikä uusia perusteita määritellä.
Raskaana tai perhevapaalla olevien työntekijöiden suojaa on tehostettava lainsäädännöllä
Lainsäädännössä on jo pitkään kielletty syrjintä raskauden tai perhevapaan perusteella. Siitä huolimatta raskaus- ja perhevapaasyrjintä on työelämän yleinen ongelma. Tyypillisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintä liittyy määräaikaisen työsopimuksen jatkamatta jättämiseen sekä perhevapaalta palaamiseen.
Tutkimusten perusteella raskaussyrjintää kokee Suomessa joka neljäs raskaana oleva.
STTK:n ratkaisu:
- Työsopimuslain käännettyä todistustaakkaa koskeva sääntely on laajennettava koskemaan määräaikaisten työsuhteiden päättymistä ja jatkamatta jättämistä.
- Jos työnantaja ei jatka raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän henkilön työsuhdetta tai sopii sen päättymään perhevapaan alkuun, katsotaan määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättämisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.
Kotihoidontuen lakkauttamista ja varhaiskasvatuksen lisäämistä on selvitettävä
Tutkimusten mukaan lasten kotihoidon tuki pidentää erityisesti äitien poissaoloa työelämästä, heikentää työllisyyttä ja ansiotuloja sekä syventää sukupuolten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Samalla varhaiskasvatukseen osallistuminen tukee lasten kehitystä ja edistää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ja maahanmuuttajataustaisten lasten yhdenvertaisuutta.
STTK:n ratkaisu:
- Mahdollisuus kotihoidon tuen lakkauttamiseen tai rajoittamiseen ja varhaiskasvatuksen lisäämiseen on selvitettävä.
Oikeus palkalliseen imetystaukoon työajalla on säädettävä laissa
Perhevapaauudistuksen myötä entistä useammat äidit palaavat töihin lapsen vielä ollessa rintaruokinnalla. Uudistuksessa ei kuitenkaan huomioitu imetystä eikä säännelty imetysaikaa. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan jo vuonna 2002, etteivät perheet voi lakisääteisen palkallisen imetysvapaan puuttuessa valita, käyttääkö perhevapaata lapsen äiti vai isä. Palkallinen imetysvapaa työhön palaaville äideille helpottaisi perhe- ja työelämän yhteensovittamista sekä lisäisi isien perhevapaiden käyttöä ja sukupuolten tasa-arvoa.
STTK:n ratkaisu:
- Suomen on ratifioitava Kansainvälisen työjärjestön ILO:n äitiyssuojelusopimus ja säädettävä laissa oikeudesta palkalliseen imetystaukoon työajalla.
Luottamusmies-termin korvaamista on selvitettävä
Suomalaisessa lainsäädännössä ja työmarkkinakäytännöissä on yhä käytössä sukupuolittuneita tehtävänimikkeitä. Palkka-avoimuusdirektiivin mukaan työnantajien on varmistettava, että työpaikkailmoitukset ja tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja. Osa nimikkeistä on jo muutettu työehtosopimuksissa – esimerkiksi kunta‑ ja hyvinvointialoilla luottamusmies on korvattu nimikkeellä luottamusedustaja – mutta lainsäädäntöön nämä muutokset eivät ole vielä kattavasti ulottuneet.
EU:n palkka‑avoimuusdirektiivin tehokas ja yhdenvertainen täytäntöönpano edellyttää myös lainsäädännössä olevien sukupuolittuneiden nimikkeiden tarkastelua ja päivittämistä.
STTK:n ratkaisu:
- Luottamusmies-termin korvaamista sukupuolineutraalilla nimikkeellä on selvitettävä.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien hyvityksiä on yhdenmukaistettava ja korotettava
Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki sisältävät hyvitysjärjestelmän, jonka tarkoituksena on toimia tehokkaana ja ennaltaehkäisevänä seuraamuksena syrjintäkieltojen rikkomisesta. Nykyisessä lainsäädännössä hyvityssäännökset kuitenkin poikkeavat toisistaan ja tasa-arvolain työhönottotilanteen hyvitys on osin sidottu enimmäismäärään.
Syrjinnän vastaisen lainsäädännön on tarjottava todellista ja tehokasta oikeussuojaa syrjintää kokeneille. Hyvityksen tulee olla niin suuri, että se kannustaa uhreja viemään asiansa eteenpäin ja toimii aidosti varoittavana seuraamuksena syrjiville toimijoille. Nykyinen järjestelmä ei täytä näitä tavoitteita. Lisäksi tasa‑arvo‑ ja yhdenvertaisuuslakien eritasoiset hyvityssäännökset asettavat syrjinnän uhrit eriarvoiseen asemaan sen mukaan, mihin syrjintäperusteeseen asia kulloinkin liittyy.
STTK:n ratkaisut:
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien hyvityssäännöksiä on yhdenmukaistettava ja korotettava.
- Hyvityksen enimmäismäärää koskeva säännös on kumottava.