Euroopan unionin tuomioistuin antoi tänään (11.11.) päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suurin osa direktiivistä pidetään voimassa, mutta sen kaksi osaa kumottiin. Tuomioistuin katsoi, että unionin toimivalta oli ylitetty lakisääteisiä vähimmäispalkkoja koskevien tiettyjen kriteerien määrittelyn ja palkkojen indeksointia koskevien säännösten kohdalla.
– Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan. Nyt on vahvasti tunnustettu työehtosopimusten tärkeä rooli palkkaköyhyyden torjumisessa, STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo.
Vähimmäispalkkadirektiivin tavoite on varmistaa, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa otetaan käyttöön riittävä vähimmäispalkka, joka takaa työntekijöille kohtuullisen elintason. Tanska ja Ruotsi vastustivat vähimmäispalkkadirektiiviä ja lähtivät vuonna 2023 EU-tuomioistuimeen testaamaan, ylittääkö direktiivi EU:n toimivallan rajat. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan palkat jäävät unionin toimivallan ulkopuolelle.
Suomessa palkansaajakeskusjärjestöt tukevat vähimmäispalkkadirektiiviä. Direktiivi tukee työehtosopimusneuvotteluja: sen mukaan jäsenvaltion on laadittava toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi, jos työehtosopimusten kattavuus on alle 80 prosenttia.
– Vaikka Suomessa työehtosopimusten kattavuus on vielä yli 80 prosenttia, tilanne voi tulevaisuudessa muuttua tällä hallituskaudella tehtyjen ja tekeillä olevien kansallisten työlainsäädäntömuutosten vuoksi, Rantala sanoo.
STTK tukee Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n vaatimusta siitä, että komissio esittäisi välittömästi suosituksen direktiivin toimeenpanosta jäsenmaissa. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön määräajassa. Kumotuilla kohdilla ei ole suoria vaikutuksia Suomeen, jossa ei ole käytössä lakisääteistä vähimmäispalkkaa, vaan palkat määritellään työehtosopimuksessa.
Lisätietoja STTK:ssa: Sanna Rantala, puhelin 040 646 9864.
