Sukupuolten välinen palkkaero kaventui edellisestä vuodesta 0,9 prosenttiyksikköä, mikä siirsi STTK:n laskemaa naisten palkkapäivää neljällä päivällä eteenpäin.
Muutos on poikkeuksellisen suuri, sillä viime vuosikymmeninä palkkaero on kaventunut keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa.
Jotta palkkaero voidaan kuroa umpeen, naisvaltaisten matalapalkka-alojen ansioiden on noustava muita enemmän. Vuonna 2025 tässä onnistuttiin erityisen hyvin ammattiliittojen neuvottelemien sotealan palkkaohjelmien ja muiden palkkatasa-arvoa edistävien työehtosopimusratkaisujen ansiosta.
– Valtava kiitos meidän jäsenliitoillemme ja jokaiselle jäsenelle, joka on taistellut palkkatasa-arvon eteen. Tavallista suuremmat palkankorotukset naisvaltaisella alalla korjaavat alan arvostuksen historiallista vinoumaa, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi toteaa.
Toinen poikkeuksellisen hyvä vuosi palkkaerojen kaventumisessa oli 2010. Silloinkin kehityksen taustalla oli palkkaohjelma, joka toi korkeammat korotukset naisvaltaiselle matalapalkka-alalle.
– Erilaiset palkkaratkaisut ovat osoittaneet tehonsa palkkatasa-arvon edistämisessä, ja palkkatasa-arvoa edistäviä ohjelmia tarvitaan jatkossa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Valitettavasti nykyisen hallituksen työmarkkinauudistukset voivat vaikeuttaa vastaavien sopimusten neuvottelemista tulevaisuudessa. Siksi valtakunnansovittelijan toimintaa rajoittava lainsäädäntö tulee muuttaa seuraavalla hallituskaudella, Kirvesniemi sanoo.
Tavallisella tahdilla palkkatasa-arvo saavutetaan vuosisadan lopussa
Vuoden 2025 harppauksesta huolimatta palkkatasa-arvoon on matkaa. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut viimeisten vuosikymmenten aikana hyvin hitaasti.
Jos ero kaventuisi jatkossakin poikkeuksellista 0,9 prosenttiyksikön vuosivauhtia, palkkatasa-arvo saavutettaisiin 2043. Jos kehitys taas jatkuu tavanomaisesti, palkkatasa-arvon saavuttaminen siirtyy vuoteen 2100.
Sitkeät palkkaerot eivät ole syntyneet sattumalta. Vuonna 1945 Paasikiven hallitus määritteli naisten palkkatason 20 prosenttia miesten palkkoja alemmaksi. Vaikka päätöksellä pyrittiin parantamaan naisten asemaa, se päätyi vahvistamaan nais- ja miesvaltaisten alojen välistä rakenteellista palkkaeroa.
– Tasa-arvon edistäminen vaatii aktiivisia poliittisia päätöksiä. Viime vuosina niitä ei ole tehty riittävästi, minkä vuoksi sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa edelleen Euroopan keskiarvoa suurempi, Kirvesniemi toteaa.
Palkkatasa-arvon edistäminen vaatii asennemuutosta etenkin miehiltä
Palkkatasa-arvon edistäminen vaatii konkreettisten toimien lisäksi myös asenteiden muutosta. STTK:n teettämä kansalaiskysely osoittaa, että juuri tässä riittää vielä tehtävää.
Kyselyn mukaan 60 prosenttia vastaajista kannattaa palkkatasa-arvon edistämistä. Naisten ja miesten suhtautumisessa on kuitenkin huomattava ero: naisista palkkatasa-arvon edistämistä kannattaa 76 prosenttia, miehistä vain 43 prosenttia.
Lisätietoja STTK:ssa: Else-Mai Kirvesniemi, puhelin 050 346 0847.
Lisää tietoa myös osoitteesta: sttk.fi/naistenpalkkapäivä
