“It was the best of times, it was the worst of times.”
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin aloitti tämänvuotisen State of the Union -puheensa tällä Charles Dickensin romaanin sitaatilla. Puheen dramaattinen aloitus välitti poikkeuksellisen selkeän viestin: Eurooppa elää murroskautta, eikä maailma ole enää sama, johon olemme tottuneet.
Puhetta hallitsivat turvallisuus, kilpailukyky ja riippumattomuus. Von der Leyenin mukaan Euroopan unioni kohtaa ”avoimen vihamielisen maailman”, jossa geopoliittiset jännitteet, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, kiristyvä taloudellinen kilpailu ja teknologinen valtakamppailu haastavat Euroopan toimintakykyä.
Siksi puheen keskiössä olivat Euroopan puolustuksen vahvistaminen, Ukrainan tukeminen, kilpailukyvyn parantaminen sekä riippuvuuksien vähentäminen erityisesti energian, teknologian ja kriittisten raaka-aineiden osalta. Euroopan on kyettävä toimimaan aiempaa itsenäisemmin.
Vaikeina aikoina lähtökohta on ymmärrettävä. Euroopan turvallisuus ja taloudellinen vakaus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Samalla on kuitenkin muistettava, ettei Euroopan vahvuus perustu vain puolustuskykyyn tai teollisuuspolitiikkaan. Se perustuu myös sosiaaliseen malliin, osaavaan työvoimaan ja kansalaisten luottamukseen, että muutos toteutetaan oikeudenmukaisesti.
Kilpailukyvyn oltava kestävää
Kilpailukykyä käsitellessään von der Leyen korosti investointeja, tekoälyä, teknologista kehitystä ja eurooppalaisen teollisuuden uudistumista. Työntekijöiden näkökulmasta ratkaisevaa on kuitenkin se, millä keinoin kilpailukykyä rakennetaan. Kestävä kilpailukyky ei synny työntekijöiden turvaa heikentämällä, vaan osaamisesta, innovaatioista, tutkimuksesta, koulutuksesta ja laadukkaasta työelämästä.
Kestävä kilpailukyky ei synny työntekijöiden turvaa heikentämällä, vaan osaamisesta, innovaatioista, tutkimuksesta, koulutuksesta ja laadukkaasta työelämästä.
Myönteinen uutinen oli komission lupaus edistää pitkään valmistelussa ollutta laatutyöpaikkojen aloitetta, Quality Jobs Actia. Se muistuttaa, että kilpailukyvyn rinnalla myös työn laadun on pysyttävä eurooppalaisen politiikan keskiössä.
Puheessa näkyi myös kasvava huoli Euroopan riippuvuudesta Kiinasta. Euroopan on vahvistettava erityisesti omaa kykyään turvata kriittisten materiaalien, kuten harvinaisten kaivannaisten saatavuus. Riippumattomuuden vahvistaminen tarkoittaa kuitenkin muutakin kuin huoltovarmuutta. Vihreän siirtymän, digitalisaation ja teollisuuden uudistamisen on luotava myös uusia laadukkaita työpaikkoja Eurooppaan. Samalla tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää, jotta muutosten kustannukset eivät kaadu yksittäisten työntekijöiden tai alueiden kannettaviksi.
Eurooppaa rakennettava ihmisille
Lopulta keskeisin kysymys kuuluu, millaista Eurooppaa rakennamme. Turvallisuus, kilpailukyky ja talouskasvu ovat välttämättömiä tavoitteita, mutta ne eivät yksin riitä. Työntekijöiden oikeudet, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus sekä mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön ovat jatkossakin Euroopan kilpailuedun ydin, eivät sen este tai hidaste. Eurooppaa rakennetaan ihmisille, ei vain valtioille tai markkinoille.
Jos Euroopan kilpailukyky rakentuu osaamisen, innovaatioiden, laadukkaiden työpaikkojen ja oikeudenmukaisen siirtymän varaan, voivat työntekijät olla muutoksen voittajia. Jos taas sosiaalinen ulottuvuus jää turvallisuus- ja kilpailukykyagendan varjoon, vaarana on, että Euroopan keskeisimmät vahvuudet heikentyvät juuri silloin, kun niitä eniten tarvitaan.
Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:ssa yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja.
