Jatkuva oppiminen tarvitsee uuden vision

Orpon hallituksen toimet eivät rakenna aiemman parlamentaarisen työryhmän tahtomaa jatkuvan oppimisen vahvistamista tai edistä osaavan työvoiman saatavuutta. 

Jatkuva oppiminen on esimerkki siitä, miten poliittinen samanmielisyys voi nopeasti vaihtua poliittiseksi erimielisyydeksi ja vastakkainasetteluksi. 

Vuonna 2020 valmistuivat parlamentaarisen työryhmän linjaukset jatkuvan oppimisen visioksi ja tavoitteiksi. Valmisteluun osallistuvat jo määritelmänkin mukaisesti kaikki eduskuntaryhmät. Työryhmän linjauksissa painotettiin jatkuvan oppimisen pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämistä.  

Nyt työryhmän määrittelemistä visiosta ja tavoitteista voi puhua enää menneessä aikamuodossa. Pitkäjänteisyydestä tuli lyhytjänteistä ja systemaattisesta osaoptimointia. Tällä viittaan hallituskauden jatkuvaa oppimista heikentäviin toimiin, joiden lukumäärä ja hintalappu kertovat karua kieltä jatkuvan oppimisen politiikan muutoksesta. 

Orpon hallitus hylkäsi parlamentaarisen työryhmän vision

Orpon hallituksen toimet eivät rakenna parlamentaarisen työryhmän tahtomaa jatkuvan oppimisen vahvistamista eivätkä edistä osaavan työvoiman saatavuutta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikensi merkittävästi työikäisten taloudellisia mahdollisuuksia osallistua jatkuvaan oppimiseen. 120 miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen aikuiskoulutukseen taas osuvat suoraan yritysten mahdollisuuksiin saada tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Kuin toisesta maailmasta kuuluu parlamentaarisen työryhmän visio: Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana.  

Kolme työelämää voimakkaimmin muuttavaa ilmiötä ovat vihreä siirtymä, generatiivinen tekoäly ja väestön ikääntyminen. Vihreään siirtymään liittyy merkittäviä talouden kasvun mahdollisuuksia, ja generatiivinen tekoäly voi kirittää työn tuottavuutta kasvuun. Nämä mahdollisuudet jäävät vain mahdollisuuksiksi ilman osaavia työntekijöitä. 

Työelämää muuttavia ilmiöitä yhdistää niiden vauhti. Ratkaisevassa asemassa ovat ihmiset, jotka ovat nyt työelämässä. Heistä riippuu, lähdetäänkö vaiko ei työpaikoilla pohtimaan laajemmin generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä. Työn kehittäminen edellyttää jatkuvasti uuden oppimista ja mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista. Parlamentaarisen työryhmän vision sanoin: Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista.

Jatkuva oppiminen tarvitsee uuden ja kestävän suunnan 

Jatkuva oppiminen tarvitsee uuden ja kestävän tarinan kuvaamaan suuntaa, johon työikäisten osaamista halutaan kehittää. TKI-investointien tavoin tulisi poliittisesti sitoutua vaalikaudet ylittävään ohjelmaan. Se edellyttää jatkuvan oppimisen näkemistä menoerän sijaan investointina. 

Suomi on sitoutunut EU-tavoitteeseen, jonka mukaan vähintään 60 prosenttia työikäisistä tulee osallistua vuosittain jatkuvaan oppimiseen. Tavoitteen taustalla on koko Eurooppaa haastava osaajapula, jonka ratkaisemisessa työntekijöiden osaamisen jatkuvaa uudistamista pidetään keskeisenä. Konkreettinen askel jatkuvan oppimisen politiikan suunnan vahvistamiseksi olisi se, että eduskunta seuraa tavoitteen toteutumista säännöllisesti osana valtion talousarvioesitystä.  

Työllisyyden ennustetaan kääntyvän ensi vuonna kasvuun. Kasvu tuo tullessaan uusia työpaikkoja ja yhä syvenevän osaajapulan. Silloin olisi hyvä, että hallituksella olisi tarjota uskottava visio jatkuvalle oppimiselle ja kestäviä keinoja työelämän osaamistarpeisiin vastaamiseksi. 

Riina Nousiainen 
Kirjoittaja on koulutuspolitiikan asiantuntija STTK:ssa.