Työmarkkinamallin syntyminen edellyttää reilua neuvotteluprosessia

Kirjoittaja:

Minna Ahtiainen

johtaja, edunvalvonta

Profiili

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallitus haluaa vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Käytännössä tämä tavoite pyritään toteuttamaan lainsäädännöllä siten, ettei palkantarkastusten yleistä linjaa voisi enää ylittää työriitojen sovittelussa annettavalla sovintoehdotuksella.

Hallitusohjelmakirjaus ei paranna työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän toimivuutta, eikä huomioi kansainvälisten sopimusten asettamia rajoituksia kansallisvaltioiden puuttumiselle työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan.

Hallitusohjelmakirjaus ei paranna työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän toimivuutta

Työministeri Satonen on vedonnut työmarkkinaosapuoliin työmarkkinamallin neuvottelemiseksi, mutta on samalla ilmoittanut, että vientimalli säädetään lailla, jos ratkaisua ei saavuteta muutaman kuukauden sisällä. Työmarkkinamallia koskeva hallitusohjelmakirjaus palvelee pääosin työnantajapuolen tavoitteita, jonka vuoksi tämä hallituksen ”perälautamalli” vie käytännössä työnantajapuolelta intressin käydä mitään tosiasiallisia neuvotteluja tasapainoisesta työmarkkinamallista. Samalla tavoin vaikuttavat työtaisteluoikeuden rajoittaminen ja paikallisen sopimisen irrottaminen omiksi hallitusohjelmahankkeikseen, vaikka ne ovat keskeinen osa työmarkkinamallia.  

Uusi työmarkkinamalli ei synny sormia napsauttamalla

Kun työmarkkinajärjestelmä tulee murrosvaiheeseen, uutta mallia ei pääsääntöisesti synny muutamassa kuukaudessa. Kyse on pitkästä ja haasteellisesta prosessista, jossa työmarkkinaosapuolet hakevat neuvottelutasapainon edellytyksiä ja sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin työmarkkinoiden kehittämiseksi. Myös neuvotteluprosessilla itsessään on siten merkitystä. Valtiovallan puuttuminen neuvotteluihin tai varsinkaan sen asettuminen tukemaan toisen osapuolen intressejä, ei ole omiaan edistämään neuvotteluja.

Valtiovallan puuttuminen neuvotteluihin tai varsinkaan sen asettuminen tukemaan toisen osapuolen intressejä, ei ole omiaan edistämään neuvotteluja.

Ruotsissa on pitkät perinteet siitä, ettei valtiovalta puutu työmarkkinajärjestelmään. Se on työmarkkinaosapuolten vastuulla. Tästä huolimatta sielläkin mallia haettiin verrattain pitkään, ennen nykyään käytössä olevaan vientimalliin (industriavtalet) sitoutumista. 

Yhteisymmärryksen saavuttaminen välttämätöntä

Toimivassa työmarkkinamallissa korostuvat työntekijöiden näkökulmasta työehtojen vähimmäistason ja tasaisen ostovoimakehityksen turvaaminen, ansioiden kehittyminen sekä työehtojen kehittäminen työelämän muutokset huomioiden. Yritysten näkökulmasta kollektiivisilla sopimuksilla sovitaan työrauhasta sekä määritellään toimialan yrityksille yhtenäinen kustannusrakenne henkilöstökustannusten osalta. Työmarkkinaosapuolten välisillä sopimuksilla pyritään myös pitkäjänteisyyteen, sillä kovin polarisoitunut ja poliittisten suhdanteiden mukaan toimiva työmarkkina luo epävarmuutta yritysten toimintaympäristöön ja heikentää työrauhaa työpaikoilla.

Yhteisymmärryksen saavuttaminen työmarkkinamallista olisi kansantalouden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämätöntä. Työmarkkinamallin tulee kuitenkin myös meillä Suomessa perustua työmarkkinaosapuolten sopimiseen, kuten muissakin Pohjoismaissa. Työtaisteluoikeus ja paikallinen sopiminen sisältyvät myös olennaisesti työmarkkinamallia koskevaan kokonaisuuteen.

Yhteisymmärryksen saavuttaminen työmarkkinamallista olisi kansantalouden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämätöntä.

Poistamalla hallitusohjelmaan sisältyvät ”perälaudat” tuettaisiin aidon neuvotteluprosessin etenemistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti lausuntokierroksen vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevista hallitusohjelmakirjauksista.

Minna Ahtiainen,
Kirjoittaja on STTK:n edunvalvontajohtaja

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue