Aikuiskoulutuksen iltasatu 

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Olipa kerran kansakunta, joka uskoi koulutuksen supervoimaan. Kouluttautumiseen ja sen hyötyihin uskottiin niin paljon, että ihmiset halusivat vielä aikuisenakin oppia uutta. Koulutus ja uuden oppiminen nähtiin avaimena parempaan elämään ja mielekkäämpään työelämään. Ammatinvaihto, uralla eteneminen tai ammattilaisena kehittyminen mahdollistui monille nimenomaan koulutuksen kautta. Vuosikymmenten kuluessa kansakunta kasvoi yhdeksi maailman osaavimmista. Koulutuksen supervoimaa tultiin ihmettelemään aina kaukaisista maista asti. 

Eräänä päivänä supervoiman ylle alkoi kerääntyä synkkiä pilviä. Rahakirstuja vartioivat vaikutusvaltaiset ihmiset kyseenalaistivat erityisesti aikuiskoulutuksen hyötyjä ja siihen käytettyjä yhteisiä varoja. Alkoi ilmestyä katsauksia, virkamiesnäkemyksiä ja muita tärkeitä papereita, joissa toistui sama tarina koulutuksen supervoiman hiipumisesta. Papereissa vaadittiin, että kouluttautumishaluisten aikuisten tulisi itse maksaa kouluttautumisestaan.

Heille mahdollisuus elinikäiseen ja jatkuvaan oppimiseen merkitsi perusoikeutta.

Kansakunta valitsi uudet päättäjät, jotka uskoivat rahakirstujen vartijoiden tarinaan. Päättäjät toimeenpanivat uudistuksia, joilla koulutuksen keinoin paremmasta tulevaisuudesta haaveilevat ihmiset laitettiin maksamaan päättäjien mielestä hyödyttömänä pidetystä toiminnasta. Ihmiset, jotka edelleen uskoivat koulutuksen supervoimaan, vastustivat uudistuksia kovaäänisesti. Heille mahdollisuus kouluttautua merkitsi mahdollisuutta vaihtaa ammattia, kasvaa ja kehittyä ammattilaisena ja tavoitella itselle mielekästä urakehitystä. Heille mahdollisuus elinikäiseen ja jatkuvaan oppimiseen merkitsi perusoikeutta.

***

Joskus todellisuus on kuin tarua. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää useita toimia, jotka heikentävät työikäisten mahdollisuuksia osallistua jatkuvaan oppimiseen työuran aikana. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ohella koulutukseen kohdistuu muitakin leikkauksia, joilla siirretään vastuuta koulutuksen rahoituksesta valtiolta ja työnantajilta yksilöille. Hallitusohjelman mukaisilla toimilla heikennetään yksilöiden mahdollisuuksia osallistua aikuiskoulutukseen ja näin hyvin todennäköisesti vähennetään koulutukseen osallistumista. Se vaikuttaa olevan toimien tarkoituskin.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ohella koulutukseen kohdistuu muitakin leikkauksia, joilla siirretään vastuuta koulutuksen rahoituksesta valtiolta ja työnantajilta yksilöille.

Työelämän murros, jota tällä hetkellä vauhdittavat erityisesti vihreä siirtymä ja digitalisaatio, ei kuitenkaan ole satua. Väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen on sekin totisinta totta. Näistä muutostrendeistä aiheutuviin haasteisiin vastaaminen edellyttää aiempaa vahvempaa investoimista työikäisten osaamiseen. Muun muassa OECD:n tuore SkillsOutlook tarkastelee osaamisen merkitystä vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa ja muistuttaa tarpeesta vahvistaa niin nuorten kuin työikäisten osaamista. Sama tarve on nostettu esiin useissa kotimaisissa selvityksissä. Lisä- ja uudelleenkoulutus (re-and upskilling) on myös EU:n koulutuspolitiikan painopiste. Esimerkiksi Ruotsissa on juuri otettu käyttöön uusi aikuiskoulutustukea vastaava tukimuoto, jonka tavoitteena on tukea työikäisiä työelämän murroksessa. Uusi tukimalli syntyi tarpeesta vahvistaa työikäisten osaamista ja tukea yksilöiden ammattisiirtymiä.

***

Haluankin päättää tämän iltasadun näin: Olipa kerran kansakunta, joka uskoi koulutuksen supervoimaan. Välillä uskoa koeteltiin, mutta koulutuksen supervoima näytti kyntensä, kun uhista ja kriisistä toiseen selvittiin juuri osaamisen ansiosta. Osaaminen siivitti myös uusia innovaatioita ja niiden käyttöönottoa. Supervoima ei ollutkaan koulutus, vaan ihmiset, jotka halusivat jatkuvasti oppia uutta.

Nähtäväksi jää, onko maan hallituksella tarjota jatkuvaan oppimiseen uskovalle kansalle leikkauslistojen ohella konkreettisia toimia, joilla parannetaan kaikkein mahdollisuuksia oppia ja opiskella – lompakon paksuudesta riippumatta.

Jatkuvaan oppimiseen kohdistuvat leikkaukset Petteri Orpon hallitusohjelmakaudella:

  • Aikuiskoulutustuki lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. (vaikutus julkiseen talouteen -175 milj. eur)
  • Ammattitutkintostipendi lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Päätös lakkauttamisesta on tehty hallitusohjelman julkaisun jälkeen. (vaikutus julkiseen talouteen -11,5 milj. eur)
  • Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan vastaavasti (vaikutus julkiseen talouteen -25 milj. eur)
  • Avoimen korkeakouluopetuksen opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan vastaavasti. (leikkaus toteutuu portaittain, vaikutus julkiseen talouteen -15 milj. eur vuonna 2028)

Leikkaukset yhteensä 226,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi:

  • Aikuisten mahdollisuuksia toisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen rajoitetaan muun muassa korkeakoulujen rahoitusmalleihin tehtävillä muutoksilla. Muutosten tavoitteena on ohjata aloituspaikkoja ensikertalaisille hakijoille.
  • Osana EU-suosituksen toimeenpanoa koulutusjärjestelmässä lisätään tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien (micro-credentials) tarjontaa. Korkeakoulutuksessa pieniä osaamiskokonaisuuksia kehitetään etupäässä osana maksullista täydennyskoulutusta, ammatillisessa koulutuksessa pienet kokonaisuudet toteutuvat tutkinnonosien kautta.

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue