Onko ”rasismitiedonanto” sumuverho vai aito työväline?

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen, strategia ja kehittäminen

Profiili

Eduskunta keskustelee tänään (6.9.2023) hallituksen viikko sitten julkaisemasta ”rasismitiedonannosta” eli eduskunnalle annettavan tiedonannon toimista, joilla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.

 Luvassa on hallituksen ja opposition kannalta tiukka paikka. Keskustelu ja sen lopputulos määrittelevät ainakin seuraaviin vaaleihin asti sen, mikä on riittävä kunnianhimon taso rasismin torjumiseksi Suomessa. Toisaalta yksi tiedonanto, eivätkä edes kaikki sen sisältämät toimenpiteet toteutuessaankaan riitä poistamaan rasismia. Tämä pitää jokaisen yhteiskunnallisen toimijan myöntää.

Tiedonanto on taiten laadittu. Se huomioi kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Euroopan unionin arvopohjan ja nojautuu moniin hallitusohjelmassa jo tehtyihin linjauksiin, kuten työmarkkinoiden osalta työperäisen hyväksikäytön torjuntaan. STTK oli noin sadan toimijan joukossa yksi, jota valmistelun yhteydessä kuultiin, ja jolta pyydettiin esityksiä toimenpiteiksi. 23 toimenpiteen joukossa on esimerkiksi maahanmuuttajanaisten työelämään siirtymisen edistäminen, jota STTK esitti.

Tiedonanto on taiten laadittu.

Ilahduttavaa on, että toimeenpanoon luvataan jonkin verran rahoitusta, ja pääministerin kanslia ottaa edistymisen seuraamisen vastuulleen. Tämä antaa sisällölle painoarvoa ja kuvaa halua sitoutua. Tiedonannossa myös sitoudutaan edellisellä hallituskaudella käynnistettyjen toimenpiteiden jatkamiseen. Näiden toimien riittävyyttä on oppositiosta vaikea kiistää.

Teknisesti eheään kuvaan sisältyy myös ryppyjä. Tiedonannossa puhutaan mahdollisuuksien tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Lainsäädäntö edellyttää kuitenkin tosiasiallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tätä voisi pitää puhtaana semantiikkana, jos se ei niin selkeästi vahvistaisi hallitusohjelman eetosta jokaisesta oman onnensa seppänä.

Tiedonanto ei muuta hallitusohjelman henkeä

Hallitusohjelma sisältää lukuisia toimia, jotka heikentävät yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden toteutumista työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Näistä linjauksistaan hallitus ei ole tiedonannosta huolimatta perääntymässä.

Esimerkiksi vuoden mittaiselta määräaikaiselta työsopimukselta ei jatkossa edellytetä erityistä perustetta. Muutos lisäisi todennäköisesti entisestään työelämän epävarmuutta erityisesti heikommassa asemassa olevilla työntekijöillä. Moniin ulkomaalaistaustaisiin ja vähemmistöihin kuuluviin työntekijöihin kohdistuu työelämässä jo nyt ennakkoluuloja ja syrjintää. Hallitus aikoo myös helpottaa työntekijän irtisanomista. Jatkossa riittää asiallinen syy, kun nykylainsäädännössä sen on oltava asiallinen ja painava. Tämäkin kirjaus voi luoda lisää tilaa syrjinnälle, jos halua syrjiä on.

Hallitusohjelmaan sisältyvä linjaus paikallisen sopimisen laajentamisesta ohi luottamusmiehen sisältää erityisiä riskejä heikon kielitaidon ja huonosti omat työelämän oikeutensa tuntevien ihmisten kohdalla. Jatkossa paikallisella sopimisella voidaan helposti alittaa lain ja työehtosopimusten turvaama työehtojen vähimmäistaso, jos henkilö ei pysty itse pitämään puoliaan.

Jatkossa paikallisella sopimisella voidaan helposti alittaa lain ja työehtosopimusten turvaama työehtojen vähimmäistaso.

Yhdenvertaisuutta heikentävät myös monet sosiaaliturvaan liittyvät kiristykset ja ehdot, jotka kohdistuvat vain maahan muuttaneisiin henkilöihin. Vastaavasti kiristetään maassa olon ehtoja työperäisen oleskeluluvan ja turvapaikan saaneiden osalta. Työperäisen oleskeluluvan omaavan henkilön on poistuttava Suomesta, jos työsuhde päättyy, eikä uutta työtä löydy kolmen kuukauden kuluessa.

Tiedonannossa korostetaan työnteon roolia kotoutumisessa, mutta hallitusohjelman toteutuessa turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei estä maasta poistamista. Työllistyneellä, mutta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella turvapaikanhakijalla ole myöskään jatkossa ole enää mahdollisuutta vaihtaa lupatyyppiään työperäiseen. Tämä on ongelma myös työnantajalle. Kuka haluaa jatkossa palkata turvapaikanhakijan?

Tiedonanto ei muuta hallitusohjelman henkeä, joka näkee Suomeen ulkomailta muuttaneet henkilöt hyödyllisenä työvoimareservinä tai hyödyttöminä tunkeilijoina. Jos henkilö ei ole enää hyödyllinen, hänen oleskelunsa saa päättyä.

Rasismin vastaisuuden ja hyvien väestösuhteiden julistaminen ei auta eikä maakuvan parantaminen riitä, jos esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan ehtoja kiristetään selvästi. Se on signaali, että tänne voi kyllä tulla käymään, mutta ei asettumaan. Varsinkaan työttömäksi ei pidä joutua. Se on valitettavasti myös signaali torjuvien ja syrjivien asenteiden ja rakenteiden vahvistamisesta yhteiskunnassa. 

Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja

Ajankohtaista

21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue
20.2.2024

Neuvottelutulos Ahvenanmaan yhteysalusliikenteessä

Lue
19.2.2024

Lausunto ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista

Lue
19.2.2024

Lausunto yliopistojen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista

Lue
16.2.2024

Medianomi Miro Friman vahvistaa STTK:n viestinnän tiimiä

Lue
16.2.2024

Kansainvälisenä naistenpäivänä keskustellaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä

Lue
16.2.2024

Työnseisaus 1.3. Ahvenanmaan yhteysalusliikenteessä

Lue