STTK teetti viime vuoden lopulla Aula-Researchilla eduskuntavaaleihin liittyvän kansalaiskyselyn. Siihen vastasi 3 000 suomalaista. Yksi kysymyksistä koski julkisia palveluja ja verotusta.
Vastaajilta kysyttiin, olisivatko he valmiita maksamaan nykyistä enemmän veroja, mikäli julkisten palvelujen laatu ja saatavuus paranisivat. Hieman yli puolet (53 %) ei ollut valmis maksamaan enempää veroja, vaikka verojen korottaminen johtaisi julkisten palvelujen parannuksiin. Kolmasosa vastaajista (33 %) oli valmis maksamaan enemmän veroja. Kantaansa ei osannut ilmoittaa 14 prosenttia vastaajista.
Vastaajien mielipiteet jakautuivat jyrkästi puoluekannan mukaan. Vasemmistoliiton kannattajista 59 prosenttia olisi valmis maksamaan enemmän veroja julkisten palveluiden parantamiseksi. Myös sosiaalidemokraattien ja vihreiden kannattajista noin puolet oli valmis maksamaan enemmän veroja palveluiden parantamiseksi.
Sen sijaan perussuomalaisten kannattajista vain 21 prosenttia oli valmiita verojen korotuksiin. Myöskään kokoomuksen kannattajissa verojen korotukset eivät saaneet kannatusta (25 % kannatti). Tämä on mielenkiintoinen tulos siinä mielessä, että tulevat eduskuntavaalit ratkaisevat ensi vaalikaudella harjoitettavan politiikan suunnan. Tehdäänkö mahdollisesti verojen kevennyksiä vai panostetaanko julkisiin palveluihin? Julkisen talouden vaikea tila tosin asettaa tiukat reunaehdot verojen tai palveluiden rahoituksen muuttamiselle.
Julkisen talouden vaikea tila tosin asettaa tiukat reunaehdot verojen tai palveluiden rahoituksen muuttamiselle.
Kansalaisten melko kriittinen suhtautuminen verojen korotuksiin julkisten palveluiden parantamiseksi saattaa johtua siitä, että ostovoima on supistunut ennätyksellisesti viime vuoden aikana. Monella kotitaloudella on tiukkaa selvitä muun muassa ruoan, polttoaineiden, sähkön hinnan ja korkojen noususta. Tällä hetkellä keskeisiin julkisiin palveluihin, kuten sote-palveluihin pääsyssä ja niiden laadussa on puutteita. Kansalaiset saattavat epäillä sitä, että veroja korottamalla ei tilannetta saada parannettua, vaan sen sijaan kohdentamalla julkisen sektorin resursseja uudelleen tai parantamalla palvelujen vaikuttavuutta.
Eri taustamuuttujien suhteen tarkasteltuna vain tulotaso vaikutti selvästi puoluekannan ohella vastauksiin. Mitä suurituloisemmasta henkilöstä on kysymys, sen haluttomampi hän on maksamaan enemmän veroja julkisten palveluiden parantamiseksi. Ammattiaseman mukaan katsottuna toimihenkilöt olivat hieman työntekijöitä tai ylempiä toimihenkilöitä valmiimpia käyttämään verojen korotuksia julkisten palveluiden parantamisessa. Sukupuolen tai iän mukaan tarkasteltuna vastauksissa ei ollut juurikaan eroja.
Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti
Patrizio Lainà | 17.1.2023