Monissa perheissä töihin paluu vanhempainvapailta suunnitellaan ajoitettavaksi vuoden vaihteeseen. Se tuntuu loogiselta – ja tammikuu onkin yksi yleisimmistä kuukausista päivähoidon aloittamiseen. Vuodenvaihdetta on vietetty pohtien, löytyykö lapselle päiväkotipaikkaa vuoden alusta alkaen ja jos löytyy, minkälaisten temppujen takana sinne kulkeminen joka aamu on.
Kun itsellä sovittu työhön paluu aikoinaan tammikuussa tuli ajankohtaiseksi, kävi niin, että hoitopaikkaa tarjottiin kaukaa sekä kotoa että työpaikalta. Onneksi pystyimme puolison kanssa tekemään työaikajärjestelyjä, jotta saatiin siirrettyä päiväkodin aloittaminen syksyyn. Sinne siksi, että silloin aloituspaikkoja on parhaiten tarjolla, kun esikoululaiset siirtyvät kouluun.
Mutta lapsiahan syntyy ympäri vuoden, ja myös vanhempainvapailta työhön paluu on ajankohtaista ympärivuoden – tämä oli reaktioni silloin ja on edelleen.
Kaikille ei ole mahdollista järjestää lapsen hoitoa muutoin kuin olemalla itse täysipäiväisesti kotona tai viemällä lapsi täysipäiväisesti päiväkotiin. Lisäksi työhön paluu ja lapsen päivähoitoon laittaminen on monelle stressaava tilanne ihan ilman lisähuolta siitä, mistä hoitopaikka löytyy. Eivätkä huolet päivähoidosta paikan saamiseen lopu – on huolta henkilökunnan riittävyydestä ja vaihtuvuudesta, liian suurista ryhmistä sekä resursseista ylipäänsä.
Kaikille ei ole mahdollista järjestää lapsen hoitoa muutoin kuin olemalla itse täysipäiväisesti kotona tai viemällä lapsi täysipäiväisesti päiväkotiin.
Ei ole ihme, että moni miettii pitkään ja hartaasti, kuinka pitkään kotona on varaa tai mahdollista olla ja koska lapsi on riittävän iso pärjätäkseen päiväkodissa.
Luottamus laadukkaaseen ja jopa turvalliseen varhaiskasvatukseen rapautuu kovaa vauhtia. Tilannetta eivät helpota näkemykset julkisista palveluista lähinnä kuluina tai kommentit niiden matalasta tuottavuusasteesta. Muistamisen arvoista kuitenkin on, että julkisella sektorilla tuotetut palvelut ja siellä tehty työ ovat yhteiskuntamme toimivuuden kannalta äärimäisen keskeisessä asemassa.
Hyvin toimivan varhaiskasvatuksen merkitys yhteiskunnalle on valtava ja sen arvo pitäisi tunnistaa ja tunnustaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla nykyistä paremmin. Jotta pienten lasten vanhempien työelämään osallistuminen ja työssä jaksaminen voidaan taata, heidän täytyy voida luottaa siihen, että varhaiskasvatuksessa kaikki on kunnossa.
Hyvin toimivan varhaiskasvatuksen merkitys yhteiskunnalle on valtava ja sen arvo pitäisi tunnistaa ja tunnustaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla nykyistä paremmin.
Kuntien leikkaukset kotihoidontuen kuntalisiin ja sosiaaliturvakomitean huoli perhevapaaetuuksien muodostamista kannustinloukuista osoittavat, että poliittinen tahto perhevapaiden lyhentämiseksi on varsin voimakasta. Toivottavaa olisi, että näissä keskusteluissa muistettaisiin ottaa huomioon myös vanhempien työhön paluun edellytykset, joihin hyvin toimiva varhaiskasvatus keskeisesti kuuluu.
Jos perheen tarpeisiin sopivaa, luotettavaa ja turvallista hoitopaikkaa ei löydy, työhön paluu muodostuu vähintäänkin hankalaksi ja pahasti kuormittavaksi.
Ida Nummelin
Kirjoittaja on STTK:n sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija.