Sote-uudistus tulee – oletko valmis osallistumaan?

Kirjoittaja:

Ida Nummelin

sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija

Profiili

Sote-uudistus kolkuttelee vihdoinkin ovella. Vuoden vaihteessa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet ovat monella tapaa ratkaisevassa asemassa, kun pohditaan mihin suuntaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät. Uudistuksen keskeisimmät tavoitteet – yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus – ovat yleviä ja helposti kannatettavia. Ylevä ja helposti kannatettava on myös vähemmän esiin nostettu tavoite alueiden asukkaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä.

Voimakkaampaa osallisuutta ja parempia vaikutusmahdollisuuksia todella kaivataan. Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman selvityksissä on todettu, että 700 000 suomalaista haluaa vaikuttaa enemmän heitä koskeviin päätöksiin ja että osallistumiseen motivoisi erityisesti parempi tiedonsaanti päätöksentekoprosesseista. Vaikuttaa siltä, että luottamusta instituutioihin löytyy, mutta uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin ei.

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen on suunniteltu tuovan vastauksia osallistumis- ja vaikuttamisvajeeseen. Laki hyvinvointialueesta velvoittaa aluevaltuustot pitämään huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Uudistuksen keskeisimmät tavoitteet – yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus – ovat yleviä ja helposti kannatettavia.

Konkreettisiksi vaikuttamisen mahdollisuuksiksi on esitetty muun muassa keskustelutilaisuuksien ja asukasraatien järjestämistä, asukkaiden mielipiteiden selvittämistä ennen päätöksentekoa sekä palveluiden suunnittelua ja kehittämistä yhteistyössä niiden käyttäjien kanssa. Lisäksi hyvinvointialueilla tulisi tukea asukkaiden ja järjestöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua sekä valita palvelujen käyttäjiä tai heidän edustajiaan hyvinvointialueen toimielimiin. Laissa mainitaan myös asukkaiden mahdollisuudet osallistua oman alueensa talouden suunnitteluun.

Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien aito paraneminen edellyttää, että käytössä on mahdollisimman monipuolisia vaikuttamisen keinoja ja että selkeää ja helposti saavutettavaa tietoa päätöksentekoprosesseista on riittävästi tarjolla. Kaikki eivät pääse osallistumaan keskustelutilaisuuksiin, toisilla taas ei ole digivaikuttamiseen tarvittavaa osaamista. Siksi onkin tärkeää, että vaikuttamismahdollisuuksia suunnitellaan erilaisista tarpeista ja lähtökohdista. Riittävä ja selkeä tieto taas tekee päätöksenteosta läpinäkyvää ja rakentaa uskoa osallistumismahdollisuuksien aidosta vaikuttavuudesta.

Haasteena hyvinvointialueilla onkin, miten myös heikompiosaisten ääni saadaan päätöksenteossa kuulumaan.

Kokemus osallisuudesta lisää asiakkaiden hyvinvointia ja luottamusta palvelujärjestelmään ja on siksi yksilön näkökulmasta merkittävää. Osallisuuden lisäämisellä on kuitenkin myös tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Jos yhteiskuntaryhmien välinen etäisyys kasvaa ja kasvava osa suomalaisista jää syrjään yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, voi koko järjestelmän hyväksyttävyys rapautua.

Haasteena hyvinvointialueilla onkin, miten myös heikompiosaisten ääni saadaan päätöksenteossa kuulumaan ja miten saadaan aktivoitua myös väestöryhmät, jotka eivät tyypillisesti osallistu paikalliseen päätöksentekoon. Tärkeää on, että osallistumista tuetaan ja sen vaikuttavuudesta huolehditaan sekä viestitään, että halu asukkaiden kuulemiseen on aitoa.

Hyvinvointialueet eivät ole helpon tehtävän ääressä – tässäkään – eikä yrityksiltä ja erehdyksiltä tietenkään vältytä. Osallisuuden vahvistaminen ja erityisesti osallisuuden kokemuksen vahvistaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja pitkäaikaista sitoutumista. Toimintatapojen juurtuminen on myös osaltaan aikaa vievää. Toivoa sopii, että hyvinvointialueilta löytyy kärsivällisyyttä ja innostusta sitoutua tähän pitkäkestoiseen ja haastavaan tehtävään yleisen hyvinvoinnin, palveluiden vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen osallisuuden parantamiseksi.

Ida Nummelin
Kirjoittaja on STTK:n sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija

Ajankohtaista

28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue
24.11.2022

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry: Hätäkeskuspäivystäjien ammattiliitto HAL: Työnantajan puututtava työhyvinvointiongelmiin

Lue
23.11.2022

Jytyn liittovaltuusto: Tukipalveluhenkilöstön asemasta on huolehdittava hyvinvointialueuudistuksessa

Lue