Euroopan unionilla vahva yhteisymmärrys Ukrainan tukemiselle

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili

EU-komission johtaja Ursula von der Leyen nosti unionin tilaa käsittelevässä puheessaan odotetusti esiin Ukrainan sodan sekä vallitsevan sähkö- ja energiakriisin. Myös globaali yhteistyö, ulkosuhteet ja demokratian suojelu saivat tilaa. Konkreettiset aloitteet eurooppalaisten arjen helpottamiseksi kriisissä jäivät melko vähäisiksi.

Palkansaaja- ja työmarkkinanäkökulmasta keskeisiä avauksia olivat energiakriisin ratkaisut Eurooppa-tasolla, taloussääntöjen uudistaminen ja ratkaisut työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Myös avaus perussopimusten avaamisesta voi osoittautua merkittäväksi.

Von der Leyen esitteli toimia sähköhintojen hillitsemiseksi. Se tehdään tukemalla kotitalouksia ja yhtiöitä. Koko Euroopan tasolla komissio velvoittaa jäsenmaita vähentämään sähkönkulutusta ja esittää väliaikaista tulokattoa energiayhtiöille. Lisäksi komissio haluaa turvata sähkön futuurimarkkinoiden vakauden ja irrottaa kaasun energiamarkkinoiden hintojen määräytymisestä.

Sääntöjä on selkeytettävä, jotta kaikki pystyvät niitä noudattamaan.


Taloussääntöjen uudistamisesta on keskusteltu EU:ssa jo ennen koronapandemiaa, ja von der Leyen ei varsinaisesti tuonut keskusteluun nyt mitään uutta. Jäsenmailla on tulevaisuudessa enemmän joustavuutta suunnitelmissaan pienentää velkojaan. Samalla on lisättävä vastuullisuutta ja varmistettava, että sovitussa pysytään. Sääntöjä on selkeytettävä, jotta kaikki pystyvät niitä noudattamaan.

Kaiken kaikkiaan uudistuksen tavoite on luoda tilaa strategisille investoinneille ja luottamusta rahoitusmarkkinoille.

Työttömyys ennätysmatala, osaajapula riivaa

Työttömyys on unionissa ennätysmatala, noin kuusi prosenttia. Samalla kaikkialla kärsitään osaamispulasta. Siksi tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi Euroopan on panostettava koulutukseen ja jatkokoulutukseen. Se edellyttää lähempää yhteistyötä yritysten kanssa osaamistarpeiden tunnistamiseksi. Tarpeet on sovitettava yhteen työntekijöiden osaamisen ja toiveiden kanssa.

Konkreettisena aloitteena von der Leyen mainitsee kolmansien maiden pätevyyksien tunnustamisen nopeuttamisen. Hän julisti vuoden 2023 koulutuksen vuodeksi.

Kauden lähestyessä loppua puhe käsitteli myös komission saavutuksia. Onnistumisena von der Leyen piti Next Generation EU -elpymispakettia, jolla vauhditetaan vihreää siirtymää yhteisillä investoinneilla ja uudistetaan Euroopan taloutta. Elpymispaketista on tässä vaiheessa maksettu jäsenvaltioille vasta sata miljardia, eli 700 miljardia on vielä käyttämättä. Keskeistä uusiutumiselle on, että rahat käytetään oikein, investoidaan uusiutuvaan energiaan ja ollaan edelläkävijöitä sopeutumisessa ilmastonmuutokseen.

Sodassa ei ole kyse vain taloudesta ja energiasta vaan eurooppalaisista arvoista.

Onnistumisena hän mainitsi myös työllisyyttä tukeneen SURE-ohjelman, joka auttoi koronakriisissä säilyttämään työpaikkoja.

Von der Leyen painotti, että unionin on aika uudistua ja tuoda sukupolvien välinen solidaarisuus ja uudistettu yhteiskuntasopimus osaksi perussopimuksia. Aloite perussopimusten avaamisesta löytyy myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin ehdotusten joukosta. Nähtäväksi jää, löytyykö jäsenmaista tahtoa avata sopimuksia. Suomi suhtautuu asiaan toistaiseksi varauksella.

Von der Leyenin komission alun vahva panostus sosiaalisen Euroopan kehitykseen jäi pienemmälle huomiolle. Asia selittynee sillä, että monet aloitteet sosiaalisten oikeuksien pilarissa ovat jo työn alla. Viimeksi sopimus uudesta eurooppalaisesta vähimmäispalkkadirektiivistä hyväksyttiin parlamentissa. Työn alla ovat direktiivit alustatalouden työntekijöiden asemasta, palkka-avoimuudesta ja yritysten yhteiskuntavastuusta.

Linjapuheen ohuehko sisältö ja konkreettisten toimien puute heijastelee laajemmin sitä, miten eriäviä näkemyksiä unionin kehityksen suunnasta eri alueilla jäsenmaissa on. Yhdessä asiassa komissio ja jäsenmaat ovat kuitenkin löytäneet vahvan yhteisymmärryksen: jatkuva tuki Ukrainalle on äärimmäisen tärkeää Euroopan tulevaisuudelle. Sodassa ei ole kyse vain taloudesta ja energiasta vaan eurooppalaisista arvoista. Tärkeintä on olla horjumatta Venäjän paineen alla.

Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö

Ajankohtaista

4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue