STTK: Vain kolmasosalla työpaikoista löytyy yhden­vertaisuus­suunnitelma

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
Antti Palola

Työelämän yhdenvertaisuutta edistäviä keinoja kuten yhdenvertaisuussuunnitelmaa, eettisiä ohjeita, anonyymia rekrytointia ja monimuotoisuuslausekkeita hyödynnetään vielä varsin laiskasti suomalaisessa työelämässä. Vain kolmannes työikäistä tietää, että omalla työpaikalla on tehty yhdenvertaisuussuunnitelma, 46 prosenttia ei tiedä, onko suunnitelma tehty vai ei. Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin, työssäkäyvien tuntemia keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseen työelämässä.

Kuluvalla viikolla vietetään Helsinki Pride -viikkoa, jonka aikana keskustellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksista, osallisuudesta ja hyvinvoinnista.
– STTK haluaa osaltaan muistuttaa, että yhdenvertaisuus on ihmis- ja perusoikeus ja se koskee myös työelämää. Yhdenvertaisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta työelämä kehittyisi syrjimättömäksi kaikille, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

Työpaikoilla on petrattavaa henkilöstön osallistamisessa yhdenvertaisuussuunnitteluun.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajan edistämään aktiivisesti yhdenvertaisuutta työpaikalla. Yhdenvertaisuussuunnitelma on pakollinen kaikilla vähintään 30 henkilön työpaikoilla. STTK on esittänyt, että suunnitelma tulisi pakolliseksi kaikille vähintään kymmenen henkilön työpaikoille.
– Suunnitelma on mahdollista ja hyödyllistä toteuttaa myös pienemmillä työpaikoilla, vaikka laki ei siihen velvoita. Kyselyn perusteella kehittämishaluisia työpaikkoja on ilahduttavan paljon. Yhdenvertaisuussuunnittelusta ja syrjimättömyydestä hyötyy koko työpaikka.

Eettiset ohjeet jonkin verran tutumpia vastaajille

– Työpaikoilla on petrattavaa henkilöstön osallistamisessa yhdenvertaisuussuunnitteluun. Sen hyödyntäminen työpaikan arjessa ei voi olla kovin onnistunutta, jos henkilöstö ei tiedä sen olemassaolosta tai tunne sen tavoitteita, Palola toteaa.

42 prosenttia tunnistaa, että omalla työpaikalla on käytössä jonkinlainen eettinen ohjeisto, joka sisältää ohjeita yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäkohtiin puuttumiseksi. Toimialoista kärjessä olivat julkinen hallinto, rahoitus- ja vakuutusala sekä teollisuus. Neljännes kertoo, että työpaikan rekrytoinneissa on käytössä monimuotoisuuslauseke, jossa kerrotaan, että organisaatiossa tehdään töitä yhdenvertaisuuden eteen ja hakijoita toivotaan erilaisista taustoista. 14 prosenttia kertoo työpaikkansa hyödyntävän anonyymiä rekrytointia.
– Myös näiden keinojen kohdalla En osaa sanoa -vastausten määrä oli hälyttävän suuri.

STTK muistuttaa, että työvälineitä yhdenvertaisuussuunnittelun helpottamiseksi on laadittu paljon viranomaisten ja muidenkin toimesta. Vinkkejä ja malleja löytyy esimerkiksi yhdenvertaisuus.fi -sivustolta ja myös ammattiliitot tukevat työpaikkoja suunnittelussa.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puheenjohtaja, p. 040 509 6030

STTK:n teettämään Monikulttuurisuus ja suhtautuminen ulkomaalaisiin työkavereihin työelämässä -kyselyyn vastasi 2007 täysi-ikäistä, työssäkäyvää henkilöä ympäri Suomen. Otos edustaa työssäkäyviä iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan. Kyselyn toteutti Aula Research aikavälillä 11.4. – 28.4.2022.Kyselyn ensimmäinen ja toinen osa julkaistiin aiemmin.

Ajankohtaista

1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue
28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue