Työelämän yhdenvertaisuutta edistäviä keinoja kuten yhdenvertaisuussuunnitelmaa, eettisiä ohjeita, anonyymia rekrytointia ja monimuotoisuuslausekkeita hyödynnetään vielä varsin laiskasti suomalaisessa työelämässä. Vain kolmannes työikäistä tietää, että omalla työpaikalla on tehty yhdenvertaisuussuunnitelma, 46 prosenttia ei tiedä, onko suunnitelma tehty vai ei. Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin, työssäkäyvien tuntemia keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseen työelämässä.
Kuluvalla viikolla vietetään Helsinki Pride -viikkoa, jonka aikana keskustellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksista, osallisuudesta ja hyvinvoinnista.
– STTK haluaa osaltaan muistuttaa, että yhdenvertaisuus on ihmis- ja perusoikeus ja se koskee myös työelämää. Yhdenvertaisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta työelämä kehittyisi syrjimättömäksi kaikille, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.
Työpaikoilla on petrattavaa henkilöstön osallistamisessa yhdenvertaisuussuunnitteluun.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajan edistämään aktiivisesti yhdenvertaisuutta työpaikalla. Yhdenvertaisuussuunnitelma on pakollinen kaikilla vähintään 30 henkilön työpaikoilla. STTK on esittänyt, että suunnitelma tulisi pakolliseksi kaikille vähintään kymmenen henkilön työpaikoille.
– Suunnitelma on mahdollista ja hyödyllistä toteuttaa myös pienemmillä työpaikoilla, vaikka laki ei siihen velvoita. Kyselyn perusteella kehittämishaluisia työpaikkoja on ilahduttavan paljon. Yhdenvertaisuussuunnittelusta ja syrjimättömyydestä hyötyy koko työpaikka.
Eettiset ohjeet jonkin verran tutumpia vastaajille
– Työpaikoilla on petrattavaa henkilöstön osallistamisessa yhdenvertaisuussuunnitteluun. Sen hyödyntäminen työpaikan arjessa ei voi olla kovin onnistunutta, jos henkilöstö ei tiedä sen olemassaolosta tai tunne sen tavoitteita, Palola toteaa.
42 prosenttia tunnistaa, että omalla työpaikalla on käytössä jonkinlainen eettinen ohjeisto, joka sisältää ohjeita yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäkohtiin puuttumiseksi. Toimialoista kärjessä olivat julkinen hallinto, rahoitus- ja vakuutusala sekä teollisuus. Neljännes kertoo, että työpaikan rekrytoinneissa on käytössä monimuotoisuuslauseke, jossa kerrotaan, että organisaatiossa tehdään töitä yhdenvertaisuuden eteen ja hakijoita toivotaan erilaisista taustoista. 14 prosenttia kertoo työpaikkansa hyödyntävän anonyymiä rekrytointia.
– Myös näiden keinojen kohdalla En osaa sanoa -vastausten määrä oli hälyttävän suuri.
STTK muistuttaa, että työvälineitä yhdenvertaisuussuunnittelun helpottamiseksi on laadittu paljon viranomaisten ja muidenkin toimesta. Vinkkejä ja malleja löytyy esimerkiksi yhdenvertaisuus.fi -sivustolta ja myös ammattiliitot tukevat työpaikkoja suunnittelussa.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puheenjohtaja, p. 040 509 6030
STTK:n teettämään Monikulttuurisuus ja suhtautuminen ulkomaalaisiin työkavereihin työelämässä -kyselyyn vastasi 2007 täysi-ikäistä, työssäkäyvää henkilöä ympäri Suomen. Otos edustaa työssäkäyviä iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan. Kyselyn toteutti Aula Research aikavälillä 11.4. – 28.4.2022.Kyselyn ensimmäinen ja toinen osa julkaistiin aiemmin.
Antti Palola | 27.6.2022