Epävarmuudesta tuli uusi normaali

Kirjoittaja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Vuoden vaihtuessa ajattelin, että valon lisääntyessä, päivän pidetessä ja talven taittuessa pääsisimme vähitellen takaisin normaaliin elämään. Lähes kaksi vuotta elämäämme monin tavoin rajoittanut koronapandemia oli tuolloin hellittämässä otettaan ja sen myötä elämä näytti valoisammalta. Pandemian osalta näin sitten kävikin, vaikka se ei olekaan maailmasta eikä Suomestakaan mihinkään hävinnyt. Edelleenkin moni sairastuu viruksen johonkin varianttiin, mutta onneksi rokotusten ansiosta oireet ovat paljon lievemmät kuin pandemian alkuaikoina.

Kevättalvella koronakriisin helpottaessa siirryimme täysin odottamatta vielä pahempaan kriisiin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sota syttyi lähialueellamme. Sota muutti kerta heitolla lähialueemme geopoliittista tilannetta ja sillä on myös erittäin suuri vaikutus Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteeseen.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen suomalaisten suhtautuminen sotilaalliseen liittoutumiseen muuttui hämmästyttävän nopeasti. Valtiojohdon ja kansalaisten mielipiteen nopeaa muutosta ei tosin tarvitse suuresti ihmetellä, sillä Suomella on läntisen maailman pisin maaraja hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa. Suomi täydentää jo ennestään hyvää, itsenäistä ja uskottavaa sotilaallista puolustuskykyään jatkossa myös NATO-jäsenyydellä.

Luotan täysin Suomen valtiojohdon ja eduskunnan tekemään päätökseen hakea NATO-jäsenyyttä ja toivon jäsenyyden toteutuvan mahdollisimman nopeasti.

Meillä kansalaisilla ei myöskään ole levottomuuteen välitöntä syytä, vaikka viima ja vihuri ovat viime aikoina idän suunnasta ujeltaneet. Kriisi on jälleen kerran osoittanut, että kansamme on yhtenäinen ja meillä on korkea maanpuolustustahto.

***

Ukrainan sodan kaikkia vaikutuksia on vielä hyvin vaikea arvioida.

Euroopan unionin ja muun läntisen maailman asettamat pakotteet Venäjää vastaan ja toisaalta Venäjän vastapakotteet ovat aiheuttaneet esimerkiksi energian ja raaka-aineiden hintojen nousua. Jokainen on tämän voinut havaita ruokaostoksilla tai autoa tankatessa. Yksi asia on varma: Ukrainan sota tuntuu varmasti jokaisen suomalaisen kukkarossa.

Suomi on jo nyt ottanut vastaan Ukrainan sotaa pakenevia – tässä vaiheessa lähinnä naisia ja lapsia. Sodan pitkittyessä pakolaisvirta jatkuu. On vain ajan kysymys, kun pakolaisten joukossa on sodan jaloista lähteneitä, eri tavoin traumatisoituneita ihmisiä, jotka tarvitsevat asiantuntijoiden apua.

Olimme pitkään tottuneet rauhaan ja korkeaan hyvinvointiin. Nyt epävarmuus on uusi normaali.

On myös hyvin todennäköistä, että pakolaisia tulee aikanaan myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän väkirikkaista maista, kun Ukrainan sodan seurauksena kasvava maailmanlaajuinen viljapula laittaa ihmiset nälänhädän vuoksi liikkeelle. Meillä on silloin oma vastuumme ottaa pakolaisia vastaan ja tarjota heille turvaa.

***

Valitettavasti tulevaisuus näyttäytyy tällä hetkellä kovin epävarmana ja turvattomana. Olen huolissani suomalaisten resilienssistä – henkisestä kesto- ja sietokyvystä – siirryttyämme suoraan kriisistä toiseen ja vailla näkymää siitä, milloin elämämme normalisoituu. Olimme pitkään tottuneet rauhaan ja korkeaan hyvinvointiin. Nyt epävarmuus on uusi normaali.

***

Käynnissä oleva työmarkkinoiden neuvottelukierros on kaikesta kohusta huolimatta sujunut paremmin kuin syksyllä 2020 metsäteollisuuden lähdettyä omille teilleen arvelin. Sopimuksia syntyi talven ja kevään myötä tasaiseen tahtiin.

Työmarkkinatilannetta seuratessa ei voi mitenkään välttyä ajatukselta, että tuleva syksy näyttää kovin sumuiselta ja se sisältää monia epävarmuustekijöitä.

Kunta-alan neuvottelut osoittautuivat tällä kertaa aikaisempia vaikeammiksi. Kunta-ala on iso sopimusala ja juuri siksi sen piirissä oleva työ koskettaa jokaista suomalaista.

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla kunta-alalle solmittiin lähes koko alkuvuoden kestäneiden neuvottelujen päätteeksi työ- ja virkaehtosopimus, jonka hyväksyivät työnantaja KT sekä työntekijöitä edustavista pääsopijajärjestöistä JUKO ja JAU (JHL ja Jyty).

Hintojen noususta kiihtynyt inflaatio, nousevat korot sekä talouspakotteiden luoma epävarmuus ovat heikentäneet ostovoimaa nopeasti. Kuluttajien luottamus on myös koetuksella.

SOTE ry ei ole nyt solmitussa sopimuksessa sopijaosapuolena ja muun muassa hoitajien työehtoja ja palkkausta koskevat neuvottelut siirtynevät näillä näkymin kesän yli – ja pahimmassa tapauksessa kunta-alan lopullisen työrauhan syntyminen saattaa siirtyä kesän yli pitkälle syksyyn.

Heti kesälomien jälkeen alkavat usean vientialan palkkaneuvottelut vuoden 2023 palkankorotuksista. Vuodenvaihteessa sovittiin vuoden 2022 palkoista täysin erilaisissa talousnäkymissä kuin missä me nyt olemme tai mitä tästä eteenpäin on ennustettu.

Hintojen noususta kiihtynyt inflaatio, nousevat korot sekä talouspakotteiden luoma epävarmuus ovat heikentäneet ostovoimaa nopeasti. Kuluttajien luottamus on myös koetuksella. Tämä lisää painetta neuvotteluihin vuoden 2023 palkankorotuksista.

Esitin muutama viikko sitten STTK:n edustajiston kokouksessa työmarkkinoiden ”turvatakuita” eli kokonaisuutta, jonka elementteinä olisivat palkankorotukset, verotus ja työn sivukustannukset. Näillä elementeillä turvaisimme palkansaajien toimeentulon, yritysten kilpailukyvyn ja työmarkkinoiden vakaan kehittymisen.

Työmarkkinoiden ”turvatakuut” edellyttävät osapuolten ideologioista luopumista ja pragmaattisuutta sekä molemminpuolista luottamusta, joka syntyy ainoastaan yhteisen tekemisen ja yhteisten onnistumisten kautta.

Kannattaa pitää mielessä, että asiat eivät ole koskaan niin huonolla tolalla, etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa.

***

Tänään on kesäpäivänseisaus, aurinko pohjoisimmillaan, päivä pisimmillään ja pohjolan kesä kauneimmillaan. Toivottavasti saamme nauttia auringosta ja lämmöstä tulevina viikkoina ja siten kerätä voimia tulevaa syksyä varten.

Toivotan kaikille oikein mukavaa, turvallista, rentouttavaa ja aurinkoista kesää!

Antti Palola

Ajankohtaista

26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue
21.9.2022

SuPerin Paavola: Valtion on tuettava myös lähihoitajien osaamisen varmistamista ja korvattava työelämässä oppimisen kustannukset työpaikoille

Lue
20.9.2022

SuPerin Paavola: Pakkolaki ei poista hoitajapulaa mutta teki päättäjille selväksi miten tärkeää työtä hoitajat tekevät

Lue
20.9.2022

SuPer ja Tehy eivät aloita käräjäoikeuden kieltämää lakkoa Helsingin kotihoidossa

Lue
20.9.2022

Tehy: Hoitajat eivät unohda, pakkotyölaki jättää syvät haavat 

Lue
19.9.2022

SuPer edistää kotihoitoon kohdistuvaa joukkoirtisanoutumista

Lue