Kiinni arjessa, toivo tulevassa

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili
ukrainalainen vanhempi suomen kielen opetuksessa

Yle uutisoi viime viikolla pienestä savolaiskylästä, jonka väkiluku kasvoi tänä keväänä kymmenellä prosentilla, kun Ukrainan sotaa pakenevia asettui paikkakunnalle asumaan. Kylän lapsimäärä on tuplaantunut, ja lapset aloittavat syksyllä koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Samassa jutussa kerrottiin, että seudulla toimiva kansanopisto on järjestänyt suomen kielen koulutusta vanhemmille. Pienimmille lapsille on järjestetty hoito kieliopetuksen ajaksi.

Mainittu savolaiskylä on tullut minulle tutuksi mökkipaikkakuntana, ja voin hyvin samaistua kielen oppimisen ja koulun merkitykseen − ei vain oppimisen, vaan myös kyläyhteisöön integroitumisen kannalta. Koulutuksen ja sivistyksen merkitys korostuu epävarmana aikana. Koulutuksella on suuri merkitys muutokseen sopeutumisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa. Koulutus myös pitää kiinni arjessa ja luo toivoa tulevasta.

Kevään aikana noin kolme tuhatta Ukrainan sotaa pakenevaa lasta, nuorta ja aikuista on osallistunut Suomessa koulutukseen ja opetukseen. Suurin osa on osallistunut perusopetuksen valmistavaan opetukseen, jossa tavoitteena on kielen kehityksen ja kielitaidon tukeminen. Lähtökohtana on, että sotaa pakeneville ja tilapäistä suojelua hakeville taataan samat sivistykselliset perusoikeudet ja pääsy koulutukseen kuin muillekin.

Oppimisen mahdollisuuksien lisäksi koulut ja oppilaitokset tarjoavat yhteisön, johon kuulua.

Yhteensä Ukrainasta on saapunut Suomeen tähän mennessä yli 20 000 pakolaista. Tulijat ovat enimmäkseen naisia ja lapsia. Erityisesti lasten kohdalla koulutuksessa tuetaan oppivalmiuksien kehittymistä, luodaan turvallisuutta ja tuetaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kunnat ovat pystyneet reagoimaan nopeasti ja vastaamaan opetuksen tarpeisiin muun muassa järjestämällä perusopetukseen valmistavaa opetusta, johon onkin kohdistunut suurin tarve. Vielä toistaiseksi toisen asteen koulutukseen osallistuneita on vähän, mutta tilanne voi muuttua syksyyn mennessä. Myös korkeakoulut ovat avanneet nopeasti koulutusmahdollisuuksia Ukrainasta tuleville, ja osa opinnoista on tilapäisen suojelun perusteella maksutonta. Lisäksi tuetaan esimerkiksi väitöskirjatutkijoiden mahdollisuutta jatkaa tutkimustyötään Suomessa.

Tilapäisen suojelun näkökulmasta koulutus korostaa sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista. Näin pitääkin. Koulutus luo kriisienkin keskellä turvaa ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Oppimisen mahdollisuuksien lisäksi koulut ja oppilaitokset tarjoavat yhteisön, johon kuulua. On ollut liikuttavaa lukea, miten eri puolille Eurooppaa paenneet ukrainalaislapset ovat jatkaneet opiskelua omalla äidinkielellään ja tuttujen opettajien kanssa etäopetuksen keinoin. Tämä kertoo paljon siitä, miten tärkeää on pitää yllä tuttuja opiskelurutiineja ja sosiaalisia yhteyksiä. 

Suomessa on erinomainen koulutusjärjestelmä, joka luo pohjan koko yhteiskuntamme hyvinvoinnille. Meillä on varaa jakaa tästä hyvinvoinnin peruspilarista myös heille, jotka juuri nyt tarvitsevat eniten apuamme.

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija

Ajankohtaista

28.6.2022

Toimistomme lomailee 4.7.-5.8.

Lue
28.6.2022

Ammattiliitto Pron selvitys: UPM ei kohtele toimihenkilöitään tasapuolisesti

Lue
28.6.2022

SAK, Akava ja STTK: Työpaikoille tarvitaan lisää keinoja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi

Lue
27.6.2022

Ihmisoikeudet eivät ole koskaan itsestäänselvyys

Lue
27.6.2022

Tehy, SuPer ja ERTO: Terveyspalvelualalle neuvottelutulos

Lue
27.6.2022

Työmarkkinakeskusjärjestöt vetoavat syrjimättömän työelämän puolesta

Lue
27.6.2022

STTK: Vain kolmasosalla työpaikoista löytyy yhden­vertaisuus­suunnitelma

Lue
27.6.2022

Näin työn murros otetaan haltuun – Antti Palola SuomiAreenan keskustelussa torstaina 14.7.

Lue