Hiilineutraali Suomi on oikeudenmukainen

Tulevaisuuden työelämä

75-vuotias STTK on julkaissut Tekemistä vaille valmis -nimisen pamfletin, jossa katsotaan työelämän tulevaisuuteen ja STTK-laisen edunvalvonnan, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja järjestöllisen työn ydinasioihin.

Vuonna 2050 Suomi on saavuttanut hiilineutraalisuuden ja olemme matkalla kohti hiilinegatiivista yhteiskuntaa. Taloutta leimaa hyvinvointitalousajattelu, jossa ekologinen ja sosiaalinen ajattelu on sisäänrakennettu talouteen, kasvu perustuu päästöttömään arvonluontiin ja se on kyetty irrottamaan luonnon kantokyvystä.

Työmarkkinoita ohjaa monipuolinen teknologian käyttö, merkityksellisen tekemisen tavoite ja laadukkaat työpaikat. Niin julkisten organisaatioiden kuin yritysten tuotannollinen ja palvelutoiminta perustuu hiilinegatiivisuuden ja vastuullisuuden tavoitteluun. Työ on monipaikkaista, tiimimäistä, verkostomaista ja keskustelevaa. Keskeistä ovat työympäristön kehittäminen, turvalliset työehdot ja työntekijöiden osaamistarpeiden muutoksien ennakointi. Osaamisen päivittäminen on osa arkityötä.

KUOLLEELLA PLANEETALLA EI OLE TYÖPAIKKOJA

Vanha talousmalli on perustunut vaurastumiseen, omistamiseen ja kuluttamiseen. Se on tuonut paljon hyvää, mutta koska ilmastosta ei ole piitattu, se on vienyt maailman kuilun partaalle. Yhteiskunnat tarvitsevat arvojen uudelleen asettamista, vanhat tavat ja ratkaisut eivät enää toimi. Yhteiskunnan vaikuttimena ei enää voi olla kasvustrategia ja kestämätön luonnonvarojen käyttö.

Useat valtiot ovat jo asettaneet tiukkoja ilmastotavoitteita. Päätökset vaikuttavat suoraan yritysten hiilineutraalin teknologian ja energian investointihaluun. Euroopan unionin tasolla tehdään paljon toimia Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on ilmoittanut olevansa hiilineutraali vuonna 2035 ja tavoittelevansa vuoteen 2050 mennessä hiilinegatiivista kehitystä. Julkisen hallinnon rooli onkin keskeinen ohjausmekanismien luomisessa ja verotuksen suuntaamisessa.

Nuoret ovat nousseet puolustamaan tulevaisuuttaan oikeustoimin. Saksan perustuslakituomioistuin vaati vahvempaa ilmastonsuojelulakia, jotta kansalaisten vapaudet turvataan. Hollannissa oikeus määräsi öljy-yhtiö Shellin vähentämään päästöjään 45 prosentilla, ja totesi yhtymän olevan vastuussa paitsi omista, myös alihankkijoidensa päästöistä. Samankaltaisia oikeusjuttuja on vireillä ympäri maailmaa.

Rahoittajat ja investoijat ovat heränneet ja välttelevät hiilipohjaisia sijoituskohteita, koska niitä ei pidetä tulevaisuuden kannalta hyvinä. Vakuutusyhtiöt kieltäytyvät vakuuttamasta ilmastoriskin kohteita. Kuluttajat peräävät tuotteiden hiilineutraalisuuden perään.
Ay-liikkeen kanta on selvä: Kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja.

MITÄ ON KESTÄVÄ TYÖ?

Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan on yhtä monta kuin puhujaakin, joka lobbaajalla on omat keinonsa. Ilmastonmuutos on edunvalvontakysymys, jota palkansaajaliike ei voi sivuuttaa. Parhaita työstä puhujia ovatkin palkansaajat itse.

Tulevaisuuden työelämää on rakennettava tavoitteena työn kestävyys, siihen siirtyminen ja mukautuminen. Toimia voidaan määritellä sen mukaan, onko työ jo kestävää (esim. hoiva), häviävää (esim. fossiilienergia), muuttaako työ muotoaan (esim. metalliteollisuus) tai syntyykö uutta (vihreä teknologia).

Siirtymän myötä syntyy uusia ammattitaitoja, ammatteja ja aloja. Yrityksien haaste on tunnistaa uudet tuotanto- ja palvelumallit sekä prosessien muutostarpeet. Työntekijöiden osaaminen on keskeinen edellytys sille, että siirtymässä löydetään tarvittavat innovaatiot ja niitä osataan hyödyntää. Työntekijälle tehokkain tapa taata työpaikka myös jatkossa on uusien taitojen hankkiminen, päivittäminen ja kehittäminen.

REILU SIIRTYMÄ ON POLKU TULEVAISUUTEEN

Palkansaajien edunvalvonnan ykkösasia on työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymä. Tätä Pariisin sopimuksessakin vaaditaan: kansallisia suunnitelmia, jotka sisältävät oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteitä, joiden ytimenä ovat reilut ja hyvät työpaikat sekä toimeentulon turvaaminen. Reilu siirtymä ei tapahdu itsestään. Se vaatii selvityksiä ja tutkimuksia, suunnitelmia ja poliittisia linjauksia. Siirtymä ei koske ainoastaan fossiilialoja, vaan kaikkea teollisuutta ja palveluja. Reilu siirtymä on luonnollinen neuvottelutavoite, joka tulisi sisällyttää sopimuksiin.

Päättäjille ja lainvalmistelijoille on tarjolla jo monia koeteltuja reseptejä. Esimerkiksi Kanadassa toimii oikeudenmukaisen siirtymän kolmikantainen työryhmä, Skotlannissa oikeudenmukainen siirtymän periaatteita noudatetaan osana ilmastosuunnitelman valmistelua, Espanjan ilmastolakiesitys velvoittaa hallitusta viisivuotisiin oikeudenmukaisen siirtymän strategioihin ja Ranskassa energia- ja ilmastolaki taas oikeuttaa tiettyjen rakennemuutosalojen työntekijät erityisiin tukitoimiin.

Reilu siirtymä voi tarkoittaa työntekijöiden saamatta jääneiden palkkojen tai eläkekertymän kompensoimista. Se voi olla työntekijöiden ja työyhteisöjen avustamista siirtymässä esimerkiksi parantamalla osaamisen päivittämistä ja uudelleen kouluttautumista, tai monipuolistamalla alueiden elinkeinorakenteita innovaatiostrategioiden ja koulutuspolitiikan avulla. Tai se voi olla kaikkea näitä ja lisäksi siihen voi yhdistää sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan välineitä.

Leila Kurki, työelämä- ja innovaatioasioiden asiantuntija, STTK

Hiilineutraali Suomi on oikeudenmukainen

Työntekijät ovat olennainen osa ilmastokestävyyden ratkaisua, joten työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymä nostetaan toimenpiteiden kärkeen.

Työntekijöiden osaamisen taso ratkaisee Suomen kyvyn selvitä ilmastonmuutoksen seurauksista.

Työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymä on luonnollinen osa työehtoneuvotteluja ja työpaikkojen yhteistoimintaa.

Ajankohtaista

1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue
28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue