Elvytystoimilla vauhditettava siirtymää fossiilisyöpöstä hiilineutraaliin talouteen

Pitkittyneet kuivuuskaudet, jättitulvat ja yhä rajummiksi käyneet metsäpalot ovat uutisten vakiotavaraa. Fossiilitalous on kiihdyttänyt sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa sekä asettanut liian usein ympäristöarvot syrjään taloudellisen voiton tieltä. Kun maailma palaa, ainoa oikea lääke on siirtyä fossiilisyöpöstä järjestelmästä hiilineutraaliin talousmalliin.

Yli sata ekonomistia vaati elokuun alussa päättäjille osoittamassaan kirjeessä hiilitalouden välitöntä lopettamista ja ilmastotoimien kiirehtimistä. Keskeinen viesti oli, että terve talous ja yhteiskunta edellyttävät tervettä planeettaa.

Ekonomistit vaativat hallituksia siirtymään aktiivisesti pois fossiilitaloudesta. Erilaiset öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiöiden pelastuspaketit ja tuet vain viivästyttävät välttämätöntä energiamurrosta ja vääristävät markkinoita. Hallitusten olisikin suunnattava tukea vihreään teknologiaan, vähähiiliseen liikkumiseen kannustavaan infrastruktuuriin ja hyviin työpaikkoihin, jotka hyödyttävät kansalaisia. Lisäksi he vaativat rahoituslaitoksia lopettamaan fossiiliteollisuuden investoinnit ja rahoituksen. Investoinnit olisi suunnattava kohteisiin, joilla varmistetaan oikeudenmukainen ja kestävä tulevaisuus.

Kansalaisten pitäisi puolestaan vaatia poliittisilta päättäjiltä siirtymistä reilumpaan talousjärjestelmään. Paluu koronapandemian talouskriisin jälkeen “business as usual” -malliin tarkoittaisi yksinkertaisesti, että jatkossakin vain korvaamme yhden kriisin toisella. Luonnonkatastrofeihin on varauduttava tunnistamalla myös niiden sosiaaliset uhat sekä yksilöille ja yhteiskunnille tulevat kustannukset.

Hyviä esityksiä. En kuitenkaan ole nähnyt yhtään suomalaista keskustelua niistä. Hyssytelläänkö meillä liikaa?

Hyvää tahtoa riittää, entä ilmastotoimia?

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettaman Kestävä elvytys -työryhmän kesäkuisessa väliraportissa esitellään keinoja, jotka vauhdittavat talouden siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Raportissa todetaan myös, että kansainvälisten vertailujen mukaan vihreän elvytyksen keinot ovat paitsi välttämättömiä, myös tehokkaita. Tutkimusten mukaan investoinnit uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuihin luovat jopa kolminkertaisen määrän uusia pysyviä työpaikkoja verrattuna fossiili-infrastruktuurin panostuksiin. Ryhmä toivoo, että raportin ehdotukset otettaisiin vakavasti myös laadittaessa ensi vuoden talousarviota.

Eurooppa-neuvoston heinäkuussa sopima monivuotinen rahoituskehys ja elvytyspaketti  tarjoavat osaltaan mahdollisuuden elvyttää Suomen taloutta oikealla tavalla. Rahoituspäätöksissä on vahva ilmasto- ja ympäristöpainotus: vähintään 30 prosenttia seitsenvuotisesta 1 075 miljardin euron rahoituskehyksestä ja 750 miljardin kertaluontoisesta elpymisvälineestä tulee osoittaa ilmastotoimiin. Kaiken rahoituksen tulee myös tukea Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Lisäksi pääministerit sopivat, että EU irtaantuu ympäristölle haitallisista tuista. Mikään EU-budjetista rahoitettava toimi ei saa merkittävästi haitata luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojelua.
Hienoja tavoitteita, joiden konkretisointi jää kunkin jäsenmaan omien poliittisten päätösten varaan.

STTK on esittänyt, että talouden kestävä elvytys ja oikeudenmukainen siirtymä olisivat keskeinen osa elvytystoimia. Haluamme olla osa ratkaisua, emme ongelmaa, joten ovien avaaminen palkansaajille ilmastotoimien valmisteluun olisi pelkästään järkevää.

Työntekijöiden vaatimukset oikeudenmukaisen siirtymän sektorikohtaisista toimista pitäisi käynnistää pikaisesti. Hiilineutraalin yhteiskunnan toimenpiteisiin on kytkettävä vahvasti työllisyyden ja osaamisen turvaaminen. Ilmastotoimien sosiaalinen oikeudenmukaisuus puolestaan merkitsee esimerkiksi veropolitiikan ja tukikeinojen arviointia eri tuloryhmien välillä. Elvytystoimissa erilaisille investoinneille ja tuille on tärkeä asettaa ehtoja. Niillä varmistetaan, että elvytys tukee hiilineutraalin yhteiskunnan luomista eikä sido kehitystä fossiilitalouden rakenteisiin.

Marinin hallitus on sitoutunut ainakin ohjelmatasolla kestävään talouden elvytykseen, jolla tuetaan hiilineutraalisuustavoitetta. Syyskuun budjettikeskusteluista syntyviä toimenpiteitä on arvioitava paitsi työllisyyden ja talouden näkökulmasta, myös niiden vaikutuksista ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, kiertotalouteen, ja luonnon monimuotoisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Leila Kurki
Asiantuntija, Työelämä ja innovaatiot

Ajankohtaista

9.10.2024

Tehy: Attendon muutosneuvotteluiden takana hallituksen vastuuttomat päätökset ikäihmisten hoivasta – ”Emme hyväksy säästöjen hakemista iäkkäiden hoidosta ja hoitajien selkänahasta”

Lue
8.10.2024

Työeläkemaksut vuonna 2025

Lue
8.10.2024

Linda Horttanainen STTK:n viestintäasiantuntijaksi

Lue
8.10.2024

EU:n taloussääntöjen noudattamisesta tuli sotku

Lue
7.10.2024

STTK:n hallitus: Eläkeneuvotteluissa pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti

Lue
7.10.2024

Rauhaa ja demokratiaa tarvitaan ihmisarvoisen työn kasvualustaksi

Lue
3.10.2024

Ammattiliitto Jytyn Jonna Voima vientimalliesityksestä: ”Toivomme, että kansanedustajat ymmärtävät, mikä on suomalaisen yhteiskunnan etu”

Lue
3.10.2024

Tehy: Eduskunnan pelastettava naisvaltaiset alat ikuisesta palkkamontusta

Lue