Varhaiskasvatuksen lähihoitaja tukee kaikessa toiminnassaan lapsen kasvua ja kehitystä

Kirjoittaja:

Silja Paavola

Puheenjohtaja

Kuntavaalit2021

Lähihoitajat ovat varhaiskasvatuksen koulutettuja ammattilaisia, joiden tehtäviin kuuluu lasten perushoito ja hoiva sekä kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Lähihoitajat toimivat yhteistyössä muiden ammattiryhmien ja huoltajien kanssa lasten parhaaksi. Lähihoitajat ovat todella tärkeä ammattiryhmä varhaiskasvatuksessa ja heidän alalla pysymisestään on huolehdittava nykyistä paremmin.  

Vaikka varhaiskasvatuksen lähihoitajilla on laaja osaaminen – kuten kaikilla lähihoitajilla on – heidän pääosaamisensa on suuntautunut lasten hoitoon ja kasvatukseen. Lähihoitajalla on terveydenhuollon sekä sosiaalialan ammattihenkilöinä tietoa ja osaamista, jota ei ole muilla varhaiskasvatuksen ammattiryhmillä. Lähihoitajan koulutukseen kuuluu lääkehoidon osaaminen, jota tarvitaan myös varhaiskasvatuksessa. Lapsilla on paljon pitkäaikaissairauksia, joita hoidetaan varhaiskasvatuspäivän aikana. Kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan toimimaan lasten hyväksi. 

Varhaiskasvatus tulee pitää vetovoimaisena alana. 

Hyvä vuorovaikutus varhaiskasvattajan ja lapsen välillä on tärkeä tekijä päiväkodin arjessa.  Lähihoitajan työ tapahtuu aina lähellä lasta, vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Onnistunut vuorovaikutus ja positiivinen pedagogiikka auttavat lasta omien tunteiden tunnistamisessa ja niiden säätelyssä, omien vahvuuksien löytämisessä ja hyödyntämisessä sekä omien tarpeiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa. Ne auttavat lasta ilmaisemaan turvallisesti kaikkia tunteitaan ja toimimaan hyvässä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Itsetuntemuksen rakentuminen luo pohjaa oppimiselle, tasapainoiselle kouluajalle ja aikuisuudelle ja ehkäisee syrjäytymistä. 

Varhaiskasvatuksessa lapset opettelevat samalla tärkeitä turvataitoja. Näidenkin taitojen opetteluun lapsi tarvitsee varhaiskasvatuksen ammattilaista tuekseen, jotta lapsi oppii kunnioittamaan omaa ja toisten ihmisarvoa ja kehoa. Näiden taitojen oppimisen ja kehittymisen myötä lapsi oppii pitämään huolta itsestään ja omista rajoistaan. Yhdessä harjoiteltujen tilanteiden kautta lapsi saa itseluottamusta, kun tietää miten toimia omalle tai kaverin kohdalle sattuneissa ikävissä tilanteissa. 

Lapsen kokemus siitä, että hän tulee hyväksytyksi omana hyvänä itsenään, luo pohjaa hyvälle itsetunnolle. Lähihoitaja huomioi päivän aikana lapsen tarpeita, tukee lasta kehittymään omaksi persoonaksi ja on mukana luomassa ikätason mukaista ja kehitystä tukevaa oppimisympäristöä. Hänellä on suuri merkitys yhtenä lapsen turvallisista aikuista olla mahdollistamassa lapsen onnistumisen kokemuksia. 

Terveen ja tasapainoisen aikuisen mielenterveyden perusta rakennetaan riittävän turvallisessa lapsuudessa. Varhaiskasvatuksella on tässä suuri merkitys. Turvallisuudentunne syntyy siitä, että aikuinen on riittävästi läsnä lapsen iloissa ja suruissa. Hän on paikalla, kun lapsi tarvitsee lohdutusta ja rauhoittelua ja on jakamassa myös ilon ja onnistumisen tunteita. Riittävä määrä kasvattajia on edellytys sille, että lapsille voidaan antaa riittävästi yksilöllistä aikaa. 

Varhaiskasvatuksessa toimitaan ryhmissä. Turvallisen ryhmän rakentuminen vaatii kasvattajilta osaamista sekä herkkyyttä havaita ja kuunnella, miltä lapsesta tuntuu. Lapsen ja aikuisen välinen turvallinen vuorovaikutussuhde rakentaa omalta osaltaan koko ryhmän turvallisuutta sekä auttaa luomaan ja ylläpitämään hyviä kaverisuhteita lasten kesken.  

Ryhmässä voi ilmetä riitelyä, kiusaamista, melua tai muita häiriötekijöitä. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen riitatilanteiden rakentavaan selvittelyyn ovat aina aikuisen vastuulla. Riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa ja pienet ryhmät ovat edellytys sille, että ennaltaehkäisy on mahdollista. Lapsella on oikeus rauhalliseen ympäristöön. 

Tutkimuksin onkin osoitettu, että alle 3-vuotiaan sosiaaliset taidot eivät pääse kasvamaan isossa ryhmässä. Selviytymis- ja puolustuskyky sen sijaan kasvavat. Älyllinen kehitys tapahtuu emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan suhteessa siihen, kuinka monta aikuista on lasta varten tai monenko kanssa hän joutuu aikuisen jakamaan. Pienen lapsen kehitystaso ei kestä sitä, että päivittäinen vuorovaikutustilanteiden määrä nousee liian suureksi, kuten suuressa ryhmässä käy. Silloin ainoiksi selviytymiskeinoiksi jäävät itkuinen vetäytyminen tai aggressio. Stressinsietokyky kehittyy kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ja taso säilyy aikuisenakin. 

SuPer on esittänyt pienempien ryhmäkokojen lisäksi henkilöstörakenteen muuttamista siten, että alle kolmivuotiaiden ryhmissä on kaksi lähihoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja. Tämä olisi nopea ratkaisu alalla vallitsevaan varhaiskasvatuksen opettajien pulaan sekä henkilöstön määräaikaisiin työsuhteisiin ja siitä aiheutuvaan henkilöstön vaihtuvuuteen. Muutos turvaisi paremmin lasten oikeudet pysyvämpiin ihmiskontakteihin ja vähentäisi lasten kokemaa stressiä.  

Suomessa on laadukas varhaiskasvatus, millä on suuri merkitys aikuisten työssäkäynnille, talouselämälle ja maan taloudelle. Meillä koko henkilöstö on koulutettua ja osaavaa. Varhaiskasvatus tulee pitää vetovoimaisena alana myös jatkossa.  

Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer 

Ajankohtaista

5.12.2022

Vihreä siirtymä löi läpi

Lue
5.12.2022

Yhdenvertaisuuslain uudistus hyväksyttiin eduskunnassa – mikä muuttuu ensi vuonna?

Lue
1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue
28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue