Perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistus on välttämätön

Kirjoittaja:

Anja Lahermaa

juristi, työlainsäädäntö

Profiili
isä perhevapaalla

Suomalainen perhevapaajärjestelmä sai alkunsa vuosikymmeniä sitten. Suomessa äitiysrahajärjestelmä otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1964 osana sairausvakuutusjärjestelmää. Sen jälkeen perhevapaajärjestelmää on kehitetty erilaisilla osittaisuudistuksilla.

Nykyisin järjestelmä sisältää erilaisia perhevapaita, jotka ovat joko vain äidin tai vain isän käytettävissä, mutta myös sellaisia vapaita, jotka ovat kumman tahansa vanhemman käytettävissä. Niiden jakamisesta vanhemmat voivat sopia keskenään.

Suomessa naiset ja miehet ovat jo pitkään osallistuneet lähes yhtä paljon työelämään, mutta yhä edelleen äidit käyttävät valtaosan perhevapaista – varsinkin niistä pidemmistä.

Mutta: käytännössä jaettavissa olevia vapaita käyttävät lähes yksinomaan äidit. Vuosikymmenten aikana tehtyjen osittaisuudistusten lopputuloksena nykyinen järjestelmä on monimutkainen ja jäykkä, ja sitä voisi kuvailla sekavaksi tilkkutäkiksi. Sellaista ei voi pitää käyttäjäystävällisenä. Se ei myöskään kannusta perhevapaiden tasaisempaan jakamiseen vanhempien kesken, ei huomioi jatkuvasti muuttuvaa työelämää eikä perhemuotojen monimuotoistumista.

Perhevapaajärjestelmällä on merkittävä rooli pienten lasten vanhempien osallistumisessa työelämään. Suomessa naiset ja miehet ovat jo pitkään osallistuneet lähes yhtä paljon työelämään, mutta yhä edelleen äidit käyttävät valtaosan perhevapaista – varsinkin niistä pidemmistä. Isien osuus perhevapaiden käyttämisessä on noussut hitaasti. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisessä yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada perhevapaat jakautumaan nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken.

Vanhempien kesken tasaisemmin jakautuvat perhevapaat ovat keskeinen keino naisten työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamisessa, mikä edistäisi myös samapalkkaisuustavoitetta ja sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Tasaisemmin jakautuvat perhevapaat helpottaisivat työn ja perheen tasapainottamista. Tässä on tärkeä muistaa, että työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamisen on koskettava tasapuolisesti kumpaakin vanhempaa. Isät hyötyisivät oman vanhemmuutensa sekä isä-lapsi -suhteen vahvistumisena.

Tasaisemmin jakautuvat perhevapaat helpottaisivat työn ja perheen tasapainottamista.

Sillä, miten perhevapaat jakautuvat vanhempien kesken, on vaikutuksensa myös sekä lasten että koko perheiden hyvinvoinnin vahvistumiseen. Äitien ja isien kesken tasaisemmin jakautuvat vapaat tasaisivat vanhemmuudesta aiheutuvien suorien ja epäsuorien kustannusten jakautumista naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen välillä. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken lisäisi tasa-arvoa niin työelämässä kuin kotonakin. On siis helppo todeta, että tasaisemmin jakautuvat vapaat hyödyttäisivät kaikkia – molempia vanhempia, lapsia, työnantajia ja koko suomalaista yhteiskuntaa.

Paineet perhevapaajärjestelmän uudistamiselle ovat kovat. Suomen hallituksen lisäksi lähes kaikki puolueet, työmarkkinajärjestöt, lapsi- ja perhejärjestöt sekä useat muut tahot ovat samaa mieltä siitä, että uudistus on välttämätön. Mutta eri tahoilla on hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, millainen uuden järjestelmän tulisi olla ja millaisin keinoin uudelle järjestelmälle asetettavat tavoitteet voisivat toteutua.

Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.

Tällä hetkellä perhevapaajärjestelmän uudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä työryhmässä. Työskentelyä ohjaavat raskaussuojeludirektiivi, työelämän tasapainodirektiivi ja hallitusohjelman kirjaukset. Hallitusohjelmakirjaukset edellyttävät, että uudistus toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja että se on kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva. Tavoite on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Lisäksi perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään.

Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot. Uudessa järjestelmässä on oltava äideillä ja isillä yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Kotihoidontuki säilyy nykymuotoisena.

Uudistusta valmistelevalla työryhmällä on haastava tehtävä. On tärkeää, että työryhmä saavuttaa onnistuneen lopputuloksen, joka jatkokäsittelyssä etenee uuden perhevapaajärjestelmän käyttöön ottoon. Näin saisimme lopultakin kokonaisuudistuksen, mikä jo pitkään on ollut välttämätön.

Anja Lahermaa
STTK:n juristi

Ajankohtaista

5.3.2021

EU:n sosiaalinen pilari askeleen lähempänä konkretiaa

Lue
5.3.2021

Jyty: Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia jo nyt riittävästi

Lue
5.3.2021

Tehyn valtuustovaaleissa 493 ehdokasta

Lue
1.3.2021

Paikallisen sopimisen edellytykset kuntoon työpaikoilla

Lue
1.3.2021

STTK: Tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista tarvitaan lisää

Lue
26.2.2021

Paksun kissan päivä ja toimitusjohtajien ansiot

Lue
26.2.2021

STTK laski Fat Cat Day´n: Pomojen huima palkkaero palkansaajiin kapeni hieman

Lue
24.2.2021

Kohti kuntavaaleja – STTK:n tavoitteet

Lue