Tänään vietetään opiskelijoiden mielenterveyspäivää. Vuoden 2020 kampanjateema on ystävyys, jolla halutaan nostaa esiin ystävyyden merkitys opiskelijoiden hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.
Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveydestä on keskusteltu viime aikoina paljon, ja syystä. Korkeakouluopiskelijoiden kokemat masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireet ovat kasvaneet koko 2000-luvun ja joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee stressiä.
Työntekijä- ja työnantajajärjestöjenkin kannattaa olla kiinnostuneita siitä, mihin suuntaan opiskelijoiden ja nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin haasteet kehittyvät. Opiskelijoiden siirtyessä työelämään mahdolliset hyvinvoinnin ongelmat siirtyvät mukana. Ei ole millään tavoin järkevää uuvuttaa nuoria jo koulutuksen aikana.
Kyseessä on jo nyt laaja yhteiskunnallinen ongelma, joka näkyy varsinkin nuorissa ikäluokissa. Suomessa on alueita, joilla mielenterveyshäiriöt ovat yleisin syy sairauspoissaoloihin. Mielenterveyshäiriöistä aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrä on Suomessa kasvanut kolmessa vuodessa 53 prosenttia.
Työelämään siirtyminen kuormittaa nuorta
Tällä viikolla julkaistussa tuoreimmassa Nuorisobarometrissa nousi esiin myös nuorten kokema työelämän kuormittavuus. 70 prosenttia vastaajista arvioi työelämän vaativan työntekijöiltä niin paljon, että he palavat ennenaikaisesti loppuun ja joka viides nuori (20 %) tuntee usein ahdistuvansa työasioista myös vapaa-aikana. Työn ja vapaa-ajan rajat hälvenevät muutenkin, ja kolmannes (36 %) joutuu usein venyttämään työpäiväänsä saadakseen työt tehdyiksi.
Keskustelua nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden haasteista on jatkettava. Tulevaisuudessa huoltosuhteen edelleen heikentyessä tarvitsemme lisää hyvinvoivia työntekijöitä. Ihmisten mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on järkevää paitsi taloudellisesti, ennen kaikkea inhimillisesti.
Palveluista pidettävä huolta
Koronan aiheuttaman poikkeustilan ollessa päällä nuorille ja opiskelijoille tulee tarjota erilaisia matalan kynnyksen palveluita oman mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen myös verkossa. Eri tavoin on pyrittävä tavoittamaan mahdollisimman moni nuori, jotta kukaan ei jäisi huoliensa kanssa yksin. Jatkossa on hyvä tarkastella myös oppilaitosten hyvinvointityöntekijöiden henkilöstömitoituksia ja täydennyskouluttaa nuorten kanssa työskenteleviä henkilöitä myös psykososiaalisen tuen antamiseen.
Niin työmarkkinatoimijoilla kuin poliitikoilla on edessä ajat, jolloin on vielä nykyistä tärkeämpää edistää oikeudenmukaista ja reilua työelämää, joka lisää nuorten toivoa ja luottamusta. Yhteiskunnallisilla päätöksillä on panostettava yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen, sillä myös siten lisätään mielen hyvinvointia.
Saana Simonen
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja
P.S. Nyyti ry on koonnut sivuilleen hyvän kattauksen siitä, mistä tarvittaessa löytää apua mielenongelmiin. Tärkeintä on, että asioiden kanssa ei jää yksin.
***
Koronakriisi lisää nuorten epävarmuuden kokemuksia ja kuormittumista