Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa edistettävä kunnianhimoisesti

tyytyväisiä ihmisiä työpaikalla

Työn murros, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja ilmastonmuutos edellyttävät suomalaiselta työelämältä ennakoivaa otetta ja myös uudistumiskykyä kaikilla työpaikoilla. Hallitusohjelman mukaisesti työpaikkojen tueksi on käynnistetty monivuotinen kansallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä.

Työllisyysasteen nostamiseksi on löydyttävä tahto ja keinot edistää työelämän laatua ja työpaikkojen tuottavuutt

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria Suomen kilpailuvahvuutena, nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja saada työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Osana ohjelmaa toteutetaan työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelmalla turvataan palvelujärjestelmiemme kehittämiseksi välttämätön työikäisten työ- ja toimintakykyyn liittyvä tutkimus.

Työllisyysasteen nostamiseksi on löydyttävä keinot edistää työelämän laatua

Työllisyysasteen nostamiseksi on löydyttävä tahto ja keinot edistää työelämän laatua ja työpaikkojen tuottavuutta. Tuottavuuden kasvaessa syntyy sekä uusia työpaikkoja että uusia työtehtäviä. Tuottavuuden kasvu taas edellyttää toimintatapojen ja johtamisen uudistamista työpaikoilla, merkittäviä panostuksia työkykyyn ja osaamiseen, teknologioiden hyödyntämistä ja uusia innovaatioita.

Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen puolestaan vähentää sairauspoissaoloja, lisää tehokkuutta ja pidentää työuria.

Kilpailukykyä ei pidä hakea vain työvoimakustannusten kautta. Hyvä johtaminen on avainasemassa työelämän laadun ja tuottavuuden lisäämisessä. Ennen kaikkea osaavien ja hyvinvoivien työntekijöiden myötä työpaikkojen on mahdollista lisätä kilpailukykyä ja kilpailuetua. Ennakoivat osaamiskartoitukset työpaikoilla ja osaamisen kehittämismahdollisuuksien lisääminen työn ohessa ovat investointi työnantajalta parempaan tuottavuuteen. Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen puolestaan vähentää sairauspoissaoloja, lisää tehokkuutta ja pidentää työuria.

Joillakin toimialoilla on saavutettu hyviä tuloksia osapuolten yhteisillä kehittämisohjelmilla. Vastaavia hankkeita on tarpeen saada laajemmin kaikille toimialoille. Lisäksi yhteistyötä työpaikkojen, oppilaitosten ja eri organisaatioiden välillä on lisättävä hyvien käytäntöjen levittämiseksi.

Hallitus on esittänyt miljoona euroa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan vuodelle 2020. Tämä on hyvä alku, mutta lisärahoitus tuleville vuosille on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa hallitusohjelman mukaiset kunnianhimoiset ja tärkeät tavoitteet, jotka hyödyttävät koko Suomea.

STTK edellyttää, että ohjelmaa viedään kunnianhimoisesti ja ripeästi yhteistyössä eteenpäin niin, että ohjelman tavoitteet saavutetaan ja luodaan riittävän konkreettisia toimia, jotka edesauttavat eri aloja ja työpaikkoja uudistumaan.

Katarina Murto
edunvalvonnasta vastaava johtaja.

Ajankohtaista

29.5.2023

Jessikka Aro Tehyn viestintäjohtajaksi 1.4.2024 alkaen

Lue
29.5.2023

Puheenjohtajan puhe STTK:n edustajiston kokouksessa

Lue
29.5.2023

STTK:n puheenjohtaja kevätedustajistossa: Päättyvä työmarkkinakierros tuo vain välitöntä helpotusta ostovoimahuoliin

Lue
29.5.2023

Edustajiston puheenjohtajan puhe STTK:n edustajistossa

Lue
26.5.2023

Vapaan sivistystyön leikkaukset pahentaisivat osaajapulaa

Lue
26.5.2023

SuPer: Henkilöstömitoitus on yksi ratkaisu hoitajapulaan

Lue
26.5.2023

SuPer: Työnantajan toimet siirtävät lakon vaikutukset muihin kuin lakossa oleviin yksiköihin

Lue
26.5.2023

ETUC teki henkilövalintoja

Lue