Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa edistettävä kunnianhimoisesti

tyytyväisiä ihmisiä työpaikalla

Työn murros, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja ilmastonmuutos edellyttävät suomalaiselta työelämältä ennakoivaa otetta ja myös uudistumiskykyä kaikilla työpaikoilla. Hallitusohjelman mukaisesti työpaikkojen tueksi on käynnistetty monivuotinen kansallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä.

Työllisyysasteen nostamiseksi on löydyttävä tahto ja keinot edistää työelämän laatua ja työpaikkojen tuottavuutt

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria Suomen kilpailuvahvuutena, nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja saada työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Osana ohjelmaa toteutetaan työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelmalla turvataan palvelujärjestelmiemme kehittämiseksi välttämätön työikäisten työ- ja toimintakykyyn liittyvä tutkimus.

Työllisyysasteen nostamiseksi on löydyttävä keinot edistää työelämän laatua

Työllisyysasteen nostamiseksi on löydyttävä tahto ja keinot edistää työelämän laatua ja työpaikkojen tuottavuutta. Tuottavuuden kasvaessa syntyy sekä uusia työpaikkoja että uusia työtehtäviä. Tuottavuuden kasvu taas edellyttää toimintatapojen ja johtamisen uudistamista työpaikoilla, merkittäviä panostuksia työkykyyn ja osaamiseen, teknologioiden hyödyntämistä ja uusia innovaatioita.

Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen puolestaan vähentää sairauspoissaoloja, lisää tehokkuutta ja pidentää työuria.

Kilpailukykyä ei pidä hakea vain työvoimakustannusten kautta. Hyvä johtaminen on avainasemassa työelämän laadun ja tuottavuuden lisäämisessä. Ennen kaikkea osaavien ja hyvinvoivien työntekijöiden myötä työpaikkojen on mahdollista lisätä kilpailukykyä ja kilpailuetua. Ennakoivat osaamiskartoitukset työpaikoilla ja osaamisen kehittämismahdollisuuksien lisääminen työn ohessa ovat investointi työnantajalta parempaan tuottavuuteen. Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen puolestaan vähentää sairauspoissaoloja, lisää tehokkuutta ja pidentää työuria.

Joillakin toimialoilla on saavutettu hyviä tuloksia osapuolten yhteisillä kehittämisohjelmilla. Vastaavia hankkeita on tarpeen saada laajemmin kaikille toimialoille. Lisäksi yhteistyötä työpaikkojen, oppilaitosten ja eri organisaatioiden välillä on lisättävä hyvien käytäntöjen levittämiseksi.

Hallitus on esittänyt miljoona euroa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan vuodelle 2020. Tämä on hyvä alku, mutta lisärahoitus tuleville vuosille on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa hallitusohjelman mukaiset kunnianhimoiset ja tärkeät tavoitteet, jotka hyödyttävät koko Suomea.

STTK edellyttää, että ohjelmaa viedään kunnianhimoisesti ja ripeästi yhteistyössä eteenpäin niin, että ohjelman tavoitteet saavutetaan ja luodaan riittävän konkreettisia toimia, jotka edesauttavat eri aloja ja työpaikkoja uudistumaan.

Katarina Murto
edunvalvonnasta vastaava johtaja.

Ajankohtaista

19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue
17.4.2024

Pätkätöiden kierre vaikeuttaa nuorten ammatti-identiteetin muodostumista

Lue
16.4.2024

Ammattiliitto Jyty kehysriihestä: Hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan

Lue
16.4.2024

Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Lue
16.4.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: SuPerin Paavola: Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat

Lue