Huomioiko työelämä lapsen oikeudet?

Elina Pekkarinen, Lapsiasiavaltuutettu

YK:n lapsen oikeuksien sopimus sisältää yhteisesti sovitun näkemyksen siitä, mitä lapsen hyvä elämä pitää sisällään. Sopimuksen tärkein tavoite on terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille. Myös lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan tunnustetaan sopimuksessa. Mitä tekemistä lapsen oikeuksilla ja niiden toteutumisella on suomalaisen työelämän kanssa?

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen näkee kaikissa lasten oikeuksissa kytköksen vanhempien työssäoloon ja siihen, miten työelämä osaltaan mahdollistaa vanhempien elämää lastensa kanssa.
– Yleisesti ottaen suomalaisessa työelämässä on paljon myönteistä lasten oikeuksien toteutumisen kannalta. Suomessa myös pienten lasten vanhemmat voivat käydä töissä ja yhteiskunta kannustaa ja tukee vanhempia siinä, Pekkarinen linjaa.

Varmuus ja joustot edistävät oikeuksia

YK:n sopimus velvoittaa sopimusvaltioita tukemaan vanhempia lasten kasvatuksessa.
– Suomalaisilla vanhemmilla on käytössään erinomaiset varhaiskasvatuspalvelut, joten siinä mielessä tilanne on meillä erittäin hyvä. Toisaalta Suomea leimaa hyvin vahva kokoaikatyön perinne, kun muualla maailmassa osa-aikatyö on yleisempää etenkin pienten lasten äitien kohdalla.

Monet vanhemmat kokevat esimerkiksi kouluikäisten lasten ja työelämän yhdistämisen hankalaksi.

Naisasianäkökulmasta kokoaikatyön yhtäläinen mahdollisuus naisille ja miehille on hyvä asia, mutta lapsen näkökulmasta tilanne on Pekkarisen mielestä mutkikkaampi.
– Myös niin sanottu prekaari, epävarmuuden ja pätkätöiden sävyttämä työelämä kohdistuu usein perheenperustamisiässä oleviin naisiin ja pienten lasten vanhempiin, jolloin työhön liittyvät epävarmuudet voivat heijastua myös heidän lastensa arkeen.

Myös epätyypilliset työajat ovat yleisiä naisvaltaisilla palvelu- ja puhtaanapitoaloilla.
– Kaupan aukiolojen vapautumisella ja ravintoloiden laajemmilla aukioloajoilla on lasten arkeen liittyviä kerrannaisvaikutuksia, jotka eivät välttämättä suoraan näy tilastoissa.

Erilaisten työelämäjoustojen ja niihin liittyvien ikärajojen tarkastelemiseen olisi Pekkarisen mielestä edelleen varaa suomalaisessa työelämässä. Monet vanhemmat kokevat esimerkiksi kouluikäisten lasten ja työelämän yhdistämisen hankalaksi.
– Kokopäiväisen varhaiskasvatuksen päätyttyä yksin vietetyt aamut ja iltapäivät ovat monille alakouluikäisille lapsille pitkiä. Vaikka pienten koululaisten vanhemmilla on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen, vain murto-osa perheistä hyödyntää tätä. Myös isiä voisi kannustaa jakamaan pienten koululaisten hoitovastuuta.

Pienetkin muutokset hyväksi

Lapsen oikeus hyvään ravintoon liittyy työelämään erityisesti pienten lasten kohdalla.
– Norjassa on käsittääkseni saatu hyviä kokemuksia työssäkäyvien vauvojen äitien pitämistä imetystauoista. Siellä asia on nähty laajana kansanterveydellisenä lasten oikeus- ja tasa-arvokysymyksenä, jolla kannustetaan naisia liittymään työelämään ja isiä jäämään kotiin pienten lasten kanssa.

Pekkarinen muistuttaa, että lasten oikeuksien toteutumista voidaan parantaa hyvin pienilläkin muutoksilla työelämässä.
– Pelkästään se on merkityksellistä, miten työntekijän tarvitsemaan joustoon erilaisissa elämän kriisitilanteissa suhtaudutaan työpaikalla. Jos kaikki puhaltavat yhteen hiileen siinä vaiheessa, kun yksityiselämä on ruuhkaista ja työelämäkin hektistä ja vaativaa, niin totta kai se näkyy positiivisesti myös lapsen arjessa.

Pelkästään se on merkityksellistä, miten työntekijän tarvitsemaan joustoon erilaisissa elämän kriisitilanteissa suhtaudutaan työpaikalla

Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskyselyn samoin kuin Valtion nuorisoneuvoston Nuorisobarometrin vastauksista käy ilmi, että lapset ja nuoret viettäisivät mielellään enemmän aikaa perheensä kanssa.
– Vanhempien kanssa vietetty ohjelmoimaton yhdessäolo on lapsille tärkeää. Jos vanhemmat ovat hirveän kuormittuneita ja kiireisiä tai ajatukset pyörivät koko ajan työn ympärillä, tilanne ei ole lapsen kannalta ideaali. Ihan kaikki vanhemmat eivät taida tätä tiedostaa.

Teksti: Kreetta Haaslahti
Kuva: Lehtikuva

***

Millainen on perheystävällinen työpaikka?

Ajankohtaista

1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue
28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue