Etelä-Euroopassa on edelleen valittava ura tai äitiys


Ura tai äitiys

Italiassa pienten lasten äitien on edelleen 2020-luvulle tultaessa vaikea sovittaa yhteen lastenhoito ja työssäkäynti. Espanjalaisnaiset puolestaan protestoivat sukupuolten räikeitä palkkaeroja vastaan. Ranskassa naisten työssäkäynnin ongelmaa koitetaan ratkaista sillä, että koulu alkaa kaksivuotiaana.

Suhtautuminen pienten lasten äitien työssäkäyntiin kertoo paljon kansanluonteesta. Katolisissa, kulttuurisesti toisiaan muistuttavissa maissa kuten Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa, joissa isien osallistuminen lastenhoitoon ei vielä ole yleistynyt, asia on ratkaistu hyvin eri tavalla.

OECD:n tutkimuksen mukaan pienten lasten äitien työhön paluuta jarruttaa erityisesti huonosti järjestetty julkinen päivähoito.

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, Italiassa nainen joutuu edelleen valitsemaan uran tai äitiyden.
– Kultaseni, nämä ovat olleet elämäni parhaat vuodet, mutta minun pitää nyt erota äidin tehtävästä ja mennä töihin. Sillä työssäkäyvä nainen ei voi olla samalla äiti. Rakastan sinua. Olen pahoillani, alkaa Corriere della Sera -lehden hiljattainen #MomsDon’tQuit kampanja.

OECD:n tutkimuksen mukaan pienten lasten äitien työhön paluuta jarruttaa erityisesti huonosti järjestetty julkinen päivähoito. Alle kolmivuotiaiden hoitopaikkoja on nirkoisesti tarjolla ja lisäksi lastentarhojen aukioloajat sopivat huonosti täyspäivätyössä käyvän äidin aikatauluun.

Ilmainen vauvakoulu korvaa päiväkodin

Ranskassa naisten työhönpaluuta on helpotettu vauvakoululla, joka on kaikille ilmainen – toisin kuin kalliit ja vaikeasti saatavat lastentarhapaikat. Liekö siis ihme, että 97 prosenttia kolmivuotiaista ranskalaisista on jo aloittanut koulutiensä. Mainittakoon, että kaksivuotiaiden koulupäivä alkaa kello 8.30 ja päättyy kello 16.30, jonka jälkeen lapsen saa halutessaan viedä “parkkiin” iltakahdeksaan asti. Tänä vuonna voimaan tulleen uudistuksen myötä vauvakoulusta tulee pakollinen, ja myös loput kolme prosenttia saadaan opin tielle. Aiemmin oppivelvollisuus alkoi kuusivuotiaana.

Opetusministeri Michel Blanquier näkee oppivelvollisuusiän alentamisen “kaikkein tehokkaimpana sosiaalisen edistyksen ja tasa-arvon välineenä”. Vauvakoulun nähdään edistävän paitsi äitien palaamista takaisin työelämään, myös ranskaa taitamattomien siirtolaisperheiden lasten oppimisen edellytyksiä.

Ranskan malli unohti yksinhuoltajat

Tasa-arvoasioista vastaavan valtiosihteerin Marlène Shiappan mukaan Ranskan malli unohtaa kuitenkin yksinhuoltajat. Näiden työttömyysprosentti on 17, kun parisuhteessa elävistä äideistä vain kahdeksan prosenttia on työttömyyskortistossa. Lisäksi yli puolet työtä vailla olevista yksinhuoltajaäideistä on pitkäaikaistyöttömyyden kierteessä. Shiappa ehdottikin syksyllä, että ilman koulutusta ja työkokemusta jääneiden yksinhuoltajaäitien kokemus lasten kanssa olemisesta pitäisi muuttaa tutkintotodistukseksi.
– Näin vaikeuksissa olevien äitien olisi mahdollista löytää työtä alalta, jonka he tuntevat, nimittäin lastenhoito, Marlène Shiappa sanoo.

Lisäksi yli puolet työtä vailla olevista yksinhuoltajaäideistä on pitkäaikaistyöttömyyden kierteessä.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että omia lapsiaan hoitamalla ei opi ammattia. Yksinhuoltajaäitejä auttavan järjestön Anef:n mukaan kyseisen ryhmän pitäisi pysyä kaukana lastenhoitoammateista, koska heillä on yleensä omien lastensa kasvatuksessa vakavia ongelmia. Valtiosihteerin ehdotuksen takana on kuitenkin se perusranskalainen ajatus, että äiti pitää saada kotoa mahdollisimman nopeasti työelämään, vaikka sitten hoitamaan toisten lapsia.

Päähän potkitut espanjattaret

Espanjassa perheelliset naiset rynnivät joukolla työmarkkinoille kahdeksankymmentäluvun puolivälissä, jolloin miehisen työmarkkinan sivuun alkoi kehittyä huonosti palkattu epävakaa pätkä- ja osapäivätyömarkkina. Peräti 36 prosenttia työssäkäyvistä espanjalaisnaisista on tänä päivänä jonkinlaisessa pätkätyösuhteessa.

Espanjattaret alkavat kuitenkin väsyä olemaan päähänpotkittuja. Maaliskuussa nähtiin jo toista kertaa valtakunnallinen naisten lakko. 24-tunnin lakko koski työssäkäyviä naisia, opiskelijoita ja kotiäitejä.
– Tavoitteena oli näyttää naisten painoarvo maan taloudessa, oli kyseessä sitten palkkatyö, kodinhoito tai ilmainen lapsi- tai vanhushuolto, kertoo lakon järjestäneen naisliikkeen Comision 8M:n edustaja Isabel Cadenas.

Räikeimpiä epäoikeudenmukaisuuksia tapaa hänen mukaansa aloilta, joilla vähintään 80 prosenttia palkollisista on naisia. Miehet tienaavat nimittäin samoista tehtävistä 23 prosenttia enemmän.

Teksti ja kuva: Virpi Latva

***

Huomioiko työelämä lapsen oikeudet?