Esimiesten rooli on tärkeämpi kuin koskaan ennen

Melun aiheuttama paine

Isot avokonttorit, automatisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet työtä valtavasti vakuutusalalla. Tusinoittain työtehtäviä on kadonnut, toisaalta tekoälyn ja chatbottien tulo ovat lisänneet uusia toimenkuvia. Työntekijät ovat jatkuvassa muutoksen myllerryksessä, jossa vauhti vain kiihtyy.
Työn muutoksen lisäksi työympäristöä on ravisteltu rajusti. Työ on siirtynyt pienistä, parin hengen huoneista meluisiin, aisteja rasittaviin avokonttoreihin. Näissä hallimaisissa vakuutustehtaissa ei ole aina edes omaa, nimettyä paikkaa.

Työntekijät ovat jatkuvassa muutoksen myllerryksessä, jossa vauhti vain kiihtyy.

Tilatehokkuuden tavoittelussa on hukattu käsittämättömän paljon työaikaa. Avokonttoreissa työaikaa kuluu vuodessa kuukausi hukkaan melun häiriöiden ja kuormittavuuden takia. Lisäksi avokonttoreissa työskentelevät joutuvat noin kaksi kertaa todennäköisimmin lyhyelle sairauslomalle, kuin toimistohuoneissa työskentelevät. Syynä ovat avotilojen melu, aistirasittavuus ja tartuntatautien leviäminen.

Työn uuvuttavuus ilmenee eri tavoin

Moni jäsen on kertonut, miten työn uuvuttavuus ilmenee kotona unettomuutena, päänsärkynä ja vetämättömyytenä. Aivot anovat lepoa, mitä työpäivän aikana ei saa.
Useiden eri kanavien kuten puhelimen, chatin, sähköpostin, eri ohjelmien käyttö samanaikaisesti vaatii kovaa keskittymiskykyä, tarkkuutta ja multitaskaamista. Huomio ei voi hetkeksikään herpaantua, koska seuraavan kanavan kautta puskee jo uutta yhteydenottoa. Aivot eivät saa elpymistaukoa tehtävien välillä.

Työntekijän ja -antajan näkökulmasta pitäisi olla tärkeintä se, että väki pysyisi terveenä ja työkykyisenä mahdollisimman pitkään.

Viime työehtosopimuskierroksella saimme läpi tärkeän kirjauksen kahdesta 15 minuutin tauosta yli kuuden tunnin työpäiville. Työn tauottaminen on ensiarvoisen tärkeää pakkotahtisessa työssä.
Työntekijän ja -antajan näkökulmasta pitäisi olla tärkeintä se, että väki pysyisi terveenä ja työkykyisenä mahdollisimman pitkään. Onneksi moni yhtiö satsaakin henkilöstönsä jaksamiseen ja terveyden ylläpitämiseen. Iloisesti taukojumppaavat tiimit eivät ole enää harvinaisuuksia ja yhteen yhtiöön on palkattu oma kiertävä liikuttajakin.

Henkilöstöä ja sen edustajia on otettu mukaan, kun yhtiö suunnittelee muutoksia työskentelytiloihin. Pitkät, sermittömät työpöydät eivät ole soveliaita asiakaspalvelukeskuksiin eikä asiantuntijatyöhönkään. Ne vasta väsyttivätkin henkilöstöä rauhattomuuden ja melun vuoksi.
Vakuutusalalla on käytössä etä- ja viikonlopputyötä, pääsääntöisesi vapaaehtoisuuden pohjalta. Nämä mahdollisuudet ovat lisänneet työhyvinvointia, koska etätyössä ja viikonloppuisin melu on lähes olematonta.

Työn henkinen rasittavuus muuttanut muotoaan

Työn henkinen rasittavuus on muuttanut muotoaan. Tavoitteita ja mittareita on joka lähtöön, niin myyntiin, tavoitettavuuteen, asiakastyytyväisyyteen kuin puhelunkestoonkin. On lisääntynyttä EU-tason sääntelyä, lakimuutoksia ja osaamistavoitteita. On joustamattoman tiukkoja työvuoroja ja puhelujen kuunteluita.

Fyysisen väkivallan uhka on läsnä esimerkiksi konttoreissa.

Vakuutusalan työntekijät ovat aina saaneet uhkailuita, koska he joutuvat tekemään asiakkaille epämieluisia päätöksiä. Fyysisen väkivallan uhka on läsnä esimerkiksi konttoreissa. Oman urani pahin esimerkki oli, kun asiakas lupasi tulla haulikon kanssa tekemään meistä selvää.
Netin myötä uhkaukset ovat muuttaneet osittain muotoaan. Yksittäisestä työntekijästä on helppo tehdä maalitaulu ja nostattaa laajaa nettivihaa häntä kohtaan. Somen avulla saa myös aiempaa vaivattomammin tietoa kohteestaan, hänen perheestään ja asuinpaikastaan. Pohjoismaisella tasolla onkin keskusteltu, pitäisikö työntekijöiden nimet kokonaan poistaa käytöstä työntekijöiden suojelemiseksi.

Olen usein nostanut keskustelua siitä, millaisia valmiuksia tänä päivänä alan työntekijöillä pitäisi olla tämän kaiken kohtaamisen. Olen kysynyt, miten henkilöstöä valmennetaan fyysiseen kuin henkiseen rasittavuuteen ja väkivallan uhkaan. Eikö työpaikoilla olla valmentajia myös niihin?
Esimiestyö on suuremmassa roolissa kuin koskaan. Esimiesten on oltava ajan hermolla työn muutosten suhteen. Heidän pitää auttaa alaisiaan ongelmien ratkomisessa ja auttaa saavuttamaan tasapaino työssä. Lisäksi alaisille pitäisi mahdollistaa päivittäinen palautuminen huonoista hetkistä.

Uusista muutoksista selviämiseen tarvitaan turvallinen työympäristö, kohtuulliset tavoitteet ja Suomen parhaat työpaikat niin johtamisen, oppimisen kuin muutoksessa mukana pitämisen suhteen. Meidän alallamme yli 60-vuotiaita on nykyään erittäin vähän, yksi syy siihen on alan rasittavuus. Työpaikoilla tarvitaan kuitenkin kaikenikäisiä diversiteetinkin näkökulmasta.
Tekemistä siis riittää. Voisiko yksi ratkaisu olla vaikkapa tunti viikossa, työajalla, oman itsensä kehittämiseen, hyvinvointiin satsaamiseen? Norjassa ja Ruotsissa joissakin alan yhtiöissä on jo näin sovittu.

Liisa Halme
puheenjohtaja
Vakuutusväen Liitto VvL ry

***

STTK:n kysely: Puolet kokee työnsä kuormittavaksi – uhkaa työkykyä, työuria ja tuottavuutta

Ajankohtaista

14.7.2021

STTK järjesti keskustelun SuomiAreenalla oikeudenmukaisesta siirtymästä vähähiiliseen yhteiskuntaan

Lue
7.7.2021

Työmarkkinakeskusjärjestöt: Työpaikoilla on nyt etsikkoaika luoda koronanjälkeiset uudet käytännöt

Lue
5.7.2021

Kotidatan yt-neuvottelut päättyivät pohjanoteeraukseen – ajojahti oikeutta hakevia työntekijöitä vastaan

Lue
5.7.2021

Väärinkäytöksistä ilmoittavien suojaa koskeva lakiehdotus jäämässä puolitiehen

Lue
1.7.2021

Sote-uudistuksessa katse alojen veto- ja pitovoimaan

Lue
30.6.2021

Korona on heikentänyt työelämän oikeuksien toteutumista koko maailmassa

Lue
29.6.2021

TJS Opintokeskuksen uusi rehtori: Reilu työelämä edellyttää koulutusta ja kehittämistä

Lue
28.6.2021

Tunnistatko ennakkoluulosi? Väitän, että et aina

Lue