Syntyvyys on perheiden asia, ei valtiovallan


Suvi-Anne Siimes, Suomen matalien syntyvyyslukujen takia nuoria on patistettu lasten hankintaan. Ratkaisu voi olla yhteiskunnan asenteissa. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toivoo työelämään asennemuutosta, joka rohkaisisi perheen perustamiseen.

Suomen matalien syntyvyyslukujen takia nuoria on patistettu lasten hankintaan. Ratkaisu voi olla yhteiskunnan asenteissa. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toivoo työelämään asennemuutosta, joka rohkaisisi perheen perustamiseen.

Suvi-Anne Siimes ei ole huolissaan Tilastokeskuksen tuoreista syntyvyysluvuista.
– Olen hämmästynyt eläkkeitä koskevasta mediahässäkästä, joka seurasi tilastojen julkistamista, Siimes kertoo.

Hänen mielestään alhaiset syntyvyysluvut eivät anna aihetta eläkepaniikkiin.
– Lukujen pitäisi toimia pikemminkin keskustelun herättäjänä poliitikoille ja päättäjille. Pitäisi pohtia, mitä alhaisesta syntyvyydestä seuraa ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa.

Syntyvyys näkyy 20 vuoden päästä

Nykyinen syntyvyyden lasku ei Siimeksen mukaan juurikaan vaikuta tuleviin eläkemaksuihin seuraavan 20 vuoden aikana. Nyt syntyneet ovat vasta 20 vuoden päästä iässä, jolloin he saavat palkkaa ja maksavat eläkemaksuja.

Siimes uskoo syntyvyyden nousevan naisten työmarkkina-asemaa kohentamalla.

– Siihen mennessä valtiovallan pitäisi herätä pohtimaan väestöpolitiikkaa ja sen tavoitteita.
Maahan- sekä maastamuutto, työllisyys, työelämän muuttaminen perheystävällisemmäksi ja työn tuottavuus ovat tärkeitä eläkemaksujen tulevan kehityksen kannalta.
– Niiden myönteinen kehitys vaikuttaisi hyvällä tavalla. Ne tasapainottaisivat heikon syntyvyyden vaikutuksia, Siimes muistuttaa.

Laki ei auta lapsilukuun

Syntyvyyslukujen takana on henkilökohtaisia tarinoita. Perheen lapsiluku on Siimeksen mukaan hyvin henkilökohtainen ja ainoastaan perheiden päätettävissä oleva asia.
– Millään lakimuutoksella ei syntyvyyttä saada nousuun.

Siimes uskoo syntyvyyden nousevan naisten työmarkkina-asemaa kohentamalla. Jos ensimmäisen lapsen kanssa on ollut vaikeaa sovittaa yhteen työelämää ja perhettä, toista lasta ei uskalleta suunnitellakaan.
– Naiset jäävät usein täysin työelämän ulkopuolelle vanhempainvapaalla ollessaan.

Siimes kertoo esimerkin omasta työpaikastaan, jossa perheellistyneitä ei jätetä työyhteisön ulkopuolelle.
– Meillä suhtaudutaan myönteisesti perheen perustamiseen, kutsutaan vanhempainvapaalla olevat työpaikan juhliin ja kannustetaan vierailemaan lapsen kanssa.
Töihin palaavalle järjestetään perinpohjainen perehdytys, jossa käydään läpi esimerkiksi työyhteisön ja työn muutokset. Kysymys on siis asenteesta.

Eläkkeellä pari vuosikymmentä

Eläkejärjestelmän kaatavaa tilastollista syntyvyysrajaa ei varsinaisesti ole. Eläkkeiden taso on alenemassa, mutta katastrofin aineksia ei ole näköpiirissä. Eläkkeiden riittävyyteen vaikuttavat työurien pituus ja eläkkeellä vietettävät vuodet. Nykyisillä elinaikaodotteilla eläkevuosia kertyy runsaat parikymmentä.

Olennaista on, ettei uudistuksissa koskaan hötkyillä vaan ne tehdään tutkittuun tietoon ja vakaaseen harkintaan perustuen myös jatkossa.

Jatkossa eläkkeitä ehkä joudutaan tasapainottamaan. Aiemminkin eläkejärjestelmää on aika ajoin sopeutettu vastaamaan talouden ja yhteiskunnan muutoksiin. Siimes uskoo, että niin tehdään varmasti myös tulevaisuudessa.
– Olennaista on, ettei uudistuksissa koskaan hötkyillä vaan ne tehdään tutkittuun tietoon ja vakaaseen harkintaan perustuen myös jatkossa.

Siimeksen mielestä yksi hyvä tapa sopeuttaa eläkkeiden rahoitusta on eläkeiän nostaminen. Toinen vaihtoehto on korottaa maksuja.
– Niiden yhdistelmät ovat usein olleet käytössä ainakin aiemmissa eläkeuudistuksissa.

 

Keskieläkkeet suhteessa keskipalkkoihin

Eläkkeiden suhteellinen osuus palkoista kasvaa vuoteen 2020 saakka. Tämä perustuu pääosin siihen, että julkinen sektori kerryttää eläkepottia yksityistä sektoria paremmilla eläke-eduillaan. Ajan myötä tämä vaikutus häviää.

Tulevat eläkkeet laskevat suhteessa palkkoihin myös siksi, että ihmiset eivät halua pidentää työuriaan vaikka elinajanodote kasvaa ja sen takia pitäisi työskennellä pidempään. Pidemmällä työuralla korvataan pitkän eläkkeellä olon aiheuttamia eläkemaksuja.

Kuvassa näkyy eläkkeiden kehitys suhteessa keskipalkkoihin vuoteen 2016 saakka. Vuodesta 2017 eteenpäin kehitys perustuu arvioon.

Keskieläkkeet suhteessa keskipalkkoihin
Kaavio on laadittu STTK:lle Eläketurvakeskuksen vuoden 2016 PTS-raportin laskelmien mukaan.

Teksti: UP/Tiina Tenkanen
Kuva: Lehtikuva