Nuorten syrjäytyminen – #suomensuurinongelma, joka pitää poistaa

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, strategia ja kehittäminen

Profiili
Nuori nainen kirjastossa

STTK teki elokuussa kyselyn, jossa pyysimme suomalaisia arvioimaan mitä keinoja he pitävät toimivina nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Kyselyyn vastanneista työikäisistä suomalaisista 94 prosenttia piti varhaista puuttumista ja 92 prosenttia koulunkäynnin tukemista toimivina keinoina. Oppivelvollisuuden pidentäminen jakoi vastaajia, mutta peräti 56 prosenttia uskoi sen olevan toimiva ratkaisu. Keinoista kaksi ensimmäistä on jo käytössä, oppivelvollisuuden pidentäminen sen sijaan vasta esitys poliittisessa keskustelussa.

Suomessa on eri arvioiden mukaan 40 000-100 000 syrjäytynyttä nuorta.

Suomessa on eri arvioiden mukaan 40 000-100 000 syrjäytynyttä nuorta. Kuilun hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä nähdään olevan kasvussa. Tuskin kukaan meistä toivoo tätä kehitystä, mutta konkreettiset teot kehityksen kääntämiseksi jäävät puolitiehen. Poliittisessa keskustelussa takerrutaan helposti kiistelyyn siitä, mikä ratkaisu olisi optimaalisin. Selvää on, että mitä pidempään ongelman ratkaisu viipyy, sitä kalliimmaksi se kansakunnalle tulee. Yksinkertaisemmalla matematiikalla voisi siis todeta, että kaikki käytettävissä olevat keinot kannattaisi kokeilla heti. Ehkä jokin niistä puree.

Syrjäytyneen nuoren pääsy työmarkkinoille voi olla hyvin vaikeaa. Palkansaajien tutkimuslaitos teki syksyn alussa tutkimuksessaan kiinnostavan löydöksen. Vaikka työllisyys on parantunut, ovat monet 25-35-vuotiaat miehet ajautuneet kokonaan työvoiman ulkopuolelle. He eivät näy tilastoissa edes työttöminä. Arviolta 10 000-20 000 nyt parhaassa työiässä olevaa miestä ei ehkä koskaan tule mukaan työelämään. Välinpitämättömyys vai tyhmyyskö meitä estää tarttumasta toimeen ratkaisun löytämiseksi?

Koulutus pienentää syrjäytymisen riskiä

Oppivelvollisuuden pidentämisen varsin suuri kannatus toimivana keinona nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn yllätti kyselyn tilaajat. Tämä siitäkin huolimatta, että olemme itsekin esittäneet sitä ratkaisuksi nuorten syrjäytymiseen. Ehkä vastaajat kokevat, että nyt tarvitaan uudistuksia.

Oppivelvollisuusiän mekaaninen pidentäminen 18 ikävuoteen ei tietenkään STTK:n mielestä riitä. Tiedämme, että matala koulutustaso lisää syrjäytymisen riskiä ja heikentää kiinnittymistä työelämään. Koko ikäluokalle tulisikin varmistaa vähintään toisen asteen tutkinto. Koulutus suojaa myös yli sukupolvien. Yksi lapsen syrjäytymistä ennakoiva riskitekijä on vanhempien matala koulutustaso.

Tiedämme, että matala koulutustaso lisää syrjäytymisen riskiä ja heikentää kiinnittymistä työelämään. Koko ikäluokalle tulisikin varmistaa vähintään toisen asteen tutkinto.

Katsomme, että syrjäytyminen tulee yksilölle ja yhteiskunnalle niin kalliiksi, että sen poistamiseksi tarvitaan kaikki keinot. Erityisesti sellaiset, joita ei ole vielä kokeiltu. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin pidempinä työurina, alhaisempana työttömyytenä, korkeampina verotuloina ja vähäisempänä korjaavien palveluiden tarpeena.

Suomi tarvitsee isoa kuvaa ja tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja. Historiastamme löytyy erinomaisia esimerkkejä päätöksistä, joilla on tavoiteltu jotain vallitsevaa tilannetta parempaa ja suurempaa, vaikka niistä on aiheutunut myös suuria kustannuksia. Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki oli yksi näistä. Vuodesta 1972 asteittain toteutettu peruskoulujärjestelmään siirtyminen toinen. Nuorten syrjäytymisen poistaminen ei Suomen kaltaisessa vauraassa maassa ole resurssikysymys. Se on tahdon asia.

Taina Vallander
johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen

Lue myös: Kansalaistutkimus keinoista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Allianssi ry:n järjesti 12.10. #suomensuurinongelma -tapahtuman, jossa julkaistiin kaikkien eduskuntapuolueiden ratkaisut nuorten syrjäytymisen torjumiseksi. STTK on Allianssin jäsen.
Lisätietoja: www.suomensuurinongelma.fi

***

Koulutus on paras tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä

Ajankohtaista

14.7.2021

STTK järjesti keskustelun SuomiAreenalla oikeudenmukaisesta siirtymästä vähähiiliseen yhteiskuntaan

Lue
7.7.2021

Työmarkkinakeskusjärjestöt: Työpaikoilla on nyt etsikkoaika luoda koronanjälkeiset uudet käytännöt

Lue
5.7.2021

Kotidatan yt-neuvottelut päättyivät pohjanoteeraukseen – ajojahti oikeutta hakevia työntekijöitä vastaan

Lue
5.7.2021

Väärinkäytöksistä ilmoittavien suojaa koskeva lakiehdotus jäämässä puolitiehen

Lue
1.7.2021

Sote-uudistuksessa katse alojen veto- ja pitovoimaan

Lue
30.6.2021

Korona on heikentänyt työelämän oikeuksien toteutumista koko maailmassa

Lue
29.6.2021

TJS Opintokeskuksen uusi rehtori: Reilu työelämä edellyttää koulutusta ja kehittämistä

Lue
28.6.2021

Tunnistatko ennakkoluulosi? Väitän, että et aina

Lue