Viattomuuden aika on ohi – ilmastonmuutos koskee kaikkia


ilmastonmuutos koskee kaikkia

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC järkytti tällä viikolla poliittisia päättäjiä, mediaa ja tavallisia kansalaisiakin. IPCC on poliittisen päätöksenteon tueksi vuonna 1988 perustettu ilmastotieteen asiantuntijoiden elin, joka kokoaa ja arvioi ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Kestävästä kehityksestä muistuttaminen on nyt noussut uudelle tasolle.

Itsenäni hämmästytti poliitikkojen yht’äkkinen huoli, sillä IPCC:n viestit eivät olleet mitenkään uusia. Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Komission työstä sai alkunsa prosessi, joka on edennyt takkuisesti eri valtioiden välisessä vuovaikutuksessa ja huipentui Pariisin ilmastosopimukseen vuonna 2015.

Kestävästä kehityksestä muistuttaminen on nyt noussut uudelle tasolle.

Monet muistavat Yhdysvaltojen entisen varapresidentin ja Nobelin rauhanpalkinnon saajan Al Goren, joka on yksi näkyvimmistä ilmastonmuutoksen varoittelijoista. Harvalle kuitenkaan tulee mieleen, että hänkin on kiertänyt saarnamiehenä jo vuodesta 2006, jolloin dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus julkaistiin.

Sosiaalinen media pillastui IPCC:n tuloksista, ja oman kuplani sisällä huolestuneesti. Kuvaavia ovat muun muassa tulevaisuuden tarinat mummoista ja vaareista, jotka koittavat selittää lapsenlapsilleen, miksi me suomalaiset elimme niin ilmastosta piittaamattomasti. Törmäsin jälleen myös hyvään Sitran laatimaan elämäntapatestiin, joka paljasti itsestäni epämiellyttävän totuuden.
Testin mukaan olen ”Laatutietoinen hemmottelija”. Tehtäväni hiilijalanjälkeni pienentämiseksi on korjata erityisesti lentomatkustamiseen liittyvää hiilentupruttelua. Huono omatunto sai hakeutumaan Luonnonperintösäätiön  sivuille, ja ikimetsät saivat lahjoituksen. Asia ei tietenkään ole pelkästään tällä hoidettu, siitä olen tuskaisen tietoinen.

Mitä kestävä kehitys ja ilmastonmuutos Suomessa edellyttävät

Valtionneuvoston Kestävän kehityksen toimikunta on toiminut 1990-luvun puolivälistä alkaen. Toimikunnan tehtävänä kaudella 2016 – 2019 on globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toimeenpanon vauhdittaminen ja kytkeminen osaksi kansallista kestävän kehityksen työtä. Seurantaa tehdään esimerkiksi erilaisten indikaattorien avulla, joita voi suoraan käydä kommentoimassa. Toimikunnalla on vuonna 2013 perustettu kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli.

Paneeli esittää seuraavia muutoksia politiikkaan:
1. Kaiken taloudellisen toiminnan tulisi perustua kiertotalouteen, ja turhan materiaalin käyttöä on vähennettävä.

2. Valtion ja kuntien tulee kiristää päästöjen vähentämistavoitteitaan ja seurata niiden toteutumista, esimerkkinä energian käyttö ja julkisten investointien suuntaaminen hiilineutraaleihin asumis- ja liikenneratkaisuihin.

3. Investoinnit on suunnattava riittävään perusturvaan, koulutukseen ja osallisuuteen, jotka mahdollistavat muutoksiin sopeutumisen ja muutoksen tekemisen. Kestävä hyvinvointi edellyttää sosiaalisia innovaatioita.

4. Jokaisen suomalaisen yrityksen on muutettava toimintansa vastuulliseksi ja läpinäkyväksi siten, että siitä myös raportoidaan. Esimerkillä vaikuttaminen on tärkeää.

Paneelin ehdotukset toimenpiteiksi ovat selkeä ohjenuora nykyiselle ja tulevalle hallitukselle siitä, mihin toimenpiteisiin on investoitava vahvasti. STTK on painottanut erityisesti muutosturvaluonteisia toimenpiteitä, jolla työelämän ilmastonmuutoksesta johtuvat mullistukset saadaan hallintaan.

Leila Kurki
asiantuntija, työelämä ja innovaatiot

 

Kuva: Jarno Mela