työelämä

Työelämä-käsiteellä viitataan ansiotyöhön ja työn tekemisen tapoihin sekä siihen sosiaaliseen ja kulttuuriseen piirin, joka työssä muodostuu yksilöiden välille. Ammattiliitot ovat työelämän pelisääntöjen, työntekijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien asiantuntijoita ja kehittäjiä. Liitot rakentavat reilumpaa työelämää neuvottelemalla työehtosopimuksissa palkoista ja muista työehdoista, kuten työajoista, sairausajan palkasta, ylityökorvauksista, vapaista ja lomista jne. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut taas ovat työpaikoilla tärkeitä työn kehittäjiä ja reilujen pelisääntöjen noudattamisen varmistajia. Ammattiliittojen keskusjärjestöt taas osallistuvat työelämän kehittämiseen esimerkiksi lainsäädännön kautta.

Työelämä ei ole staattinen, vaan jatkuvasti kehittyvä. Siihen vaikuttavat maailmaa muutenkin muuttavat ilmiöt, kuten esimerkiksi teknologian kehitys tai ilmastonmuutos. Työelämä edellyttää erilaista osaamista nyt kuin kymmenen vuotta sitten tai kymmenen vuoden kuluttua. Toisaalta on myös osaamista, joka säilyttää arvonsa eri aikoina, kuten ongelmanratkaisukyky, sosiaaliset taidot, oppimistaidot tai luova ajattelu. Hyvä työelämä syntyy osaamisesta, taitavasta johtamisesta sekä yhteisesti luodusta suunnasta, joka innostaa kaikki tekemään parhaansa. Kun ponnistelusta ja tuloksesta vielä palkitaan, ollaan mahdollisuuksien äärellä.

Työelämä on merkittävä osa elämää jo pelkästään siitä syystä, että vietämme ison osan elämästämme työssä. Työn kautta yksilölle syntyy toimeentuloa, mutta myös itsensä toteuttamisen ja kasvun tapoja. Työikäinen väestö supistuu ja siksi on erityisen tärkeää, että työikäiset jaksavat hyvin ja viihtyvät työelämässä pitkään. Työhyvinvointi ja tuottavuus paranee, kun ihminen saa aktiivisesti kehittää omaa työtään. STTK tekee työtä, jotta hyvä työelämä toteutuisi kaikkien työtä tekevien kohdalla.

Tiedote

Suomi tarvitsee ammattiosaajia – ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde

Taina Vallander | 17.2.2023

Opetus- ja kulttuuriministeriö on virkapuheenvuorossaan 15.2. esittänyt ammatillisen koulutustarjonnan vähentämistä ja resurssien ohjaamista koulutustasoa nostavaan koulutukseen. Ehdotus koskee... Lue lisää

Uutinen

Millainen on palkkatasa-arvon tulevaisuus?

| 16.2.2023

Tervetuloa STTK:n järjestämään kansainvälisen naistenpäivän ennakkotilaisuuteen pe 3.3. klo 14–16. Tilaisuudessa keskustellaan palkkatasa-arvon etenemisestä ja sen edistämisestä tulevaisuudessa.... Lue lisää

Tiedote

STTK:n kysely: Osatyökykyisten työllistämisestä apua työvoimapulaan

Minna Ahtiainen | 15.2.2023

Paras keino työvoiman riittävyyden takaamiseksi on suomalaisten mielestä osatyökykyisten työelämään osallistumisen mahdollisuuksien parantaminen. Sen jälkeen parhaaksi keinoksi arvioidaan... Lue lisää

Tiedote

STTK:n kysely: Työterveyshuollolle jämerä kansalaisten tuki myös tulevaisuudessa

Ida Nummelin | 4.1.2023

93 prosenttia STTK:n kyselyyn vastanneista pitää työterveyshuollon järjestämistä myös tulevaisuudessa erittäin tärkeänä. Merkittäviä eroja ei synny sen välillä,... Lue lisää

Uutinen

Puheenjohtaja Palolan puhe edustajistolle

Antti Palola | 15.12.2022

Jo ennen kevään sotauutisia kansalaisten henkistä sietokykyä – resilienssiä – koeteltiin koronapandemian yhteydessä. Suomi on selvinnyt molemmista hyvin - olemme kansakuntana osoittaneet kykymme toimia ja tehdä päätöksiä myös erittäin vaikeissa tilanteissa ja yllättävissä, meistä riippumattomissa maailman rytminvaihdoksissa. – On hienoa olla suomalainen!

Tiedote

SAK, Akava ja STTK: YK:n ilmastokokous päättyi pettymykseen ja huoleen

Jaakko Haikonen | 21.11.2022

Egyptissä pidetty YK:n COP27-ilmastokokous ei onnistunut sitouttamaan valtioita lisäämään ilmastotoimiaan. Erityisesti tämän vuoden kokous osoitti, miksi palkansaajaliikkeen on... Lue lisää