Puheenjohtaja Palolan puhe edustajistolle

Kirjoittaja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Hyvät edustajiston jäsenet!

Helmikuussa alkanut sota Ukrainassa jatkuu eikä rauhaa ole näkyvissä. Sota kuitenkin päättyy aikanaan ja rauhan tultua voimme vain arvailla, millaisessa uudessa maailmanjärjestyksessä Eurooppa ja Suomikin alkavat elää. Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttui kertaheitolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja sen seurauksena olemme mukana Naton jäsenyysprosessissa. Muutoksella on laaja kansan tuki ja erittäin laaja poliittinen yhteisymmärrys. Koen, että valtiojohdossamme on viety Nato-jäsenyyteen liittyvää prosessia mallikkaasti eteenpäin.

Jo ennen kevään sotauutisia kansalaisten henkistä sietokykyä – resilienssiä – koeteltiin koronapandemian yhteydessä. Suomi on selvinnyt molemmista hyvin – olemme kansakuntana osoittaneet kykymme toimia ja tehdä päätöksiä myös erittäin vaikeissa tilanteissa ja yllättävissä, meistä riippumattomissa maailman rytminvaihdoksissa. – On hienoa olla suomalainen!

Sodan seuraukset ovat osuneet kipeästi palkansaajiin kaikkialla Euroopassa ja luonnollisesti myös meillä Suomessa. Inflaatio on kiihtynyt, korot nousevat, ruoka kallistuu ja energia on ennen näkemättömän kallista. Talouskasvu Euroopassa hiipuu ja kulutus heikkenee.

STTK:n lähtökohta on, että työstä saatavalla palkalla on voitava tulla toimeen.

Ostovoima on suorastaan romahtanut. Monella on vaikeuksia selvitä jokapäiväisessä arjessaan, sillä tälle vuodelle sovitut palkankorotukset eivät mitenkään riitä kattamaan nousevia kuluja. STTK on painottanut, että työehtosopimusneuvotteluissa ostovoimaa on parannettava ensisijaisesti kuluvan vuoden palkankorotuksia korkeammilla korotuksilla käyttämällä verrokkina esimerkiksi Saksassa saavutettua teollisuuden palkkaratkaisua. Toinen tapa parantaa ostovoimaa on siirtää palkansaajilta perittäviä sosiaalivakuutusmaksuja osittain työnantajille. Olemme myös esittäneet unholaan painuneen indeksiehdon käyttöön ottamista.

Sen sijaan meillä ei nykyisessä taloustilanteessa riitä ymmärrystä verojen alentamiselle. Siihen meillä ei ole yksinkertaisesti varaa.

STTK:n lähtökohta on, että työstä saatavalla palkalla on voitava tulla toimeen. Olen aiemminkin todennut meidän olevan työn puolella ja heidän asiallaan, jotka tekevät työtä, maksavat veronsa ja laskunsa säntillisesti, kouluttavat lapsensa ja huolehtivat lähimmäisistään. Työstä syntyy toimeentulo myös heille, jotka syystä tai toisesta ovat työelämän ulkopuolella.

***

Ammattiyhdistysliike halutaan usein kuvata ja nähdä jonkinlaisena vastarannan kiiskenä. Vaikka me sitä joskus perustellusti olemmekin, liikkeen tärkeä rooli on myös luoda toivoa jäsentensä arkeen, työhön ja toimeentuloon. Tarvitsemme optimismia, uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia sekä rohkeutta tulevaisuuden suhteen silloinkin, kun se näyttäytyy epävarmana.

Myönnän, että näinä vaikeina aikoina valoisan tulevaisuuden näkymää on hyvin vaikea tai miltei mahdoton luoda. Sodan aiheuttamien epävarmuuksien rinnalla suomalainen työmarkkinamalli on pahasti hakusessa ja työmarkkinoilla vallitsee ”pedagoginen hulina”. Mitään työnantajan haikailemaa vientivetoista Suomen mallia ei ole ja tuskin ainakaan lähiaikoina tulee. Eri toimialojen pöydissä käytävät neuvottelut näyttäytyvät vaikeina ja riitaisina. Tämä on seurausta siitä, että työmarkkinoilta puuttuu tällä hetkellä kaikkien osapuolten yhteisesti hyväksymä käsikirjoitus. Jos nykyinen meno työmarkkinoilla jatkuu, siitä ei seuraa hyvää. 

Mitään työnantajan haikailemaa vientivetoista Suomen mallia ei ole ja tuskin ainakaan lähiaikoina tulee.

Valitettavasti en tällä hetkellä näe merkkejä siitä, että homma helpommaksi muuttuisi. Päinvastoin ennustan, että työmarkkinoilla kuljetaan vain kohti vaikeampia aikoja. Näen kristallispallossani työnantajan tahdon murtaa yleissitovuutta, lisätä paikallista sopimista ilman työehtosopimusten suojaa, viedä neuvotteluita yksilötasolle ilman henkilöstöedustajia ja heikentää työtaisteluoikeutta. Samanaikaisesti monilla aloilla ja liitoissa järjestäytyminen laskee.  Tämä on ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan ja keinovalikoiman näkökulmasta huono yhtälö. Isäntävalta vahvistuu ja sen seurauksena ay-liike mahdollisesti radikalisoituu. Tämä ei ole kenenkään etu.

Huolissaan voi myös olla ehdotuksista, joissa ollaan heikoimman kimpussa. Ansiosidonnainen työttömyysturva on monen poliitikon ja elinkeinoelämän hampaissa. Emme STTK:ssa kannata sen heikentämistä. Emme myöskään kannata ansiosidonnaisen turvan laajentamista kaikille, jos sen seurauksena nykyisen turvan tasoa heikennetään. 

Sen sijaan kannatamme työssäoloehdon lyhentämistä ja velvoitetyöllistämisen ulottamista kaikkiin työttömiin. Näin varmistetaan, että kaikille ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta putoaville olisi työtä tarjolla säällisillä työehdoilla.

***

Vuodenvaihteessa hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Iso osa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä sekä pelastusalan henkilöstö siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen. Uudistusta on valmisteltu pitkään ja se on askel oikeaan suuntaan, vaikka ei kaikilta osiltaan vastaa odotuksiamme. Työntekijöiden kannalta muutos on suuri. Heidän luottamustaan uuteen lisäisi varmasti se, että tammikuun palkka tulisi tilille ajallaan.

Edessä oleva muutos on suuri myös heille, jotka jäävät vuodenvaihteessa nykyisen työnantajan palvelukseen. Tämä on otettava huomioon työtehtäviä järjesteltäessä.

***

Missä tahansa olen tavannut STTK:n jäseniä, yksi huoli nousee yli muiden: sähkön hinta. Se on jopa kymmenkertaistunut viimeisen vuoden aikana ja yhdessä korkojen sekä elintarvikkeiden hintojen nousun kanssa ajaa ihmisiä todella ahtaalle. Kotitaloudet eivät ole syyllisiä sähkön korkeaan hintaan eikä nykyhinnoissa ole minkäänlaista kohtuutta. Suomalaiset ovat jo oppineet säästämään sähköä, mutta samanaikaisesti sähköyhtiöiden voitot vain kasvavat. – Tämä ei ole oikein eikä kohtuullista.

STTK kannattaa sähkön hintakattoa. Samalla kulutukselle määrätään katto, jonka ylittävää kulutusta valtio ei korvaisi. Hintakattomalli rajattaisiin väliaikaisesti koskemaan esimerkiksi tammi-huhtikuun välistä aikaa. Se kannustaisi edelleen säästämään sähköä, mutta estäisi kotitalouksia ajautumasta maksuvaikeuksiin.

STTK kannattaa sähkön hintakattoa.

Huoli sähkön hinnasta heijastuu myös STTK:n teettämään kansalaiskyselyyn, sillä siinä suurimmaksi huolenaiheeksi nousevat inflaatio ja sen myötä nousevat elinkustannukset. Suomalaisten mielestä energiapolitiikka on tärkein asia, johon seuraavan hallituksen pitäisi keskittyä. Hallitukselta toivotaan energiaomavaraisuuden varmistamista ja edullista energiaa.

***

STTK julkaisi taannoin pamfletin, joka otsikoitiin: Mistä luovumme, jos luovumme lapsista? Kysymys on entistä ajankohtaisempi, sillä syntyvyyden suhteen lyötiin hiljattain edelleen heikentyviä ennätyksiä. Vastaan itse niin, että pidemmällä tähtäimellä luovumme julkisin varoin tuotetuista palveluista tasolla, johon olemme tottuneet.

Huoltosuhteemme on huono: kun meillä on nyt kaksi eläkeläistä kolmea työllistä kohden, vuosisadan loppupuolella suhde on neljä eläkeläistä viittä työllistä kohden. Jos tämä suunta jatkuu, se merkitsee, että ensin loppuvat työlliset ja sitten rahat – ellei jotain tehdä.

Perheystävällisellä politiikalla voidaan tehdä jotain, mutta ihmelääkkeeksi siitä ei ole ja lapsen kasvattaminen työtätekeväksi veronmaksajaksi ottaa aikaa. Tarvitsemme kipeästi kansainvälistä rekrytointia ja sen myötä työperäistä maahanmuuttoa, mutta muualta Suomeen muuttavien juurtuminen suomalaiseen työelämään ei ole vaivatonta lupamenettelyiden tai kielitaitovaatimusten takia.

Ja rahareikiä riittää. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenomme jatkavat kasvuaan, eikä suuri tulevaisuuden asia – eli välttämätön sitoutuminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja oikeudenmukainen vihreä siirtymä – eivät tapahdu ilmaiseksi.

Velkataakkaamme ei sovi unohtaa, mutta juuri nyt Suomen taloudella menee hyvin ja erinomainen asia on hieno työllisyysaste, joka kannattelee meitä vaikeina aikoina. Huono huoltosuhde, alhainen syntyvyys ja myös esimerkiksi maaseudun autioituminen ja väen pakkaantuminen kasvukeskuksiin pakottavat kuitenkin miettimään palveluiden laajuutta ja hintalappua tilanteessa, jossa maksajat hupenevat.

Tarvitsemme kipeästi kansainvälistä rekrytointia ja sen myötä työperäistä maahanmuuttoa.

Tämä on vaikea keskustelu, mutta varmuudella sitä käydään edessä olevien eduskuntavaalien alla kuin sen jälkeenkin seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa. Mielestäni tätä keskustelua olisi käytävä myös ay-liikkeen piirissä ja vastata kysymykseen: Mistä luovumme, kun luovumme lapsista?

***
Hyvät kuulijat.

Vaikka elämme outoja ja vaikeita aikoja, emme saa menettää näkymää paremmasta.

Edesmennyt presidentti Mauno Koivisto kiteytti toivon mahdollisuuden kuuluisaksi muodostuneella lausahduksellaan, että ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”. Se on aika osuvasti todettu mieheltä, joka syntyi hyvin köyhiin oloihin, menetti äitinsä ollessaan kymmenen, teki jo poikasena raskaita duunarihommia, osallistui talvisotaan vapaaehtoisena nuorukaisena ja jatkosotaan nuorena aikuisena. Hänestä tuli lopulta Suomen tasavallan presidentti, mutta tuskin hän sitä elämänsä synkimpinä hetkinä edes kuvitteli. Koivisto on kuitenkin loistava esimerkki siitä, että kaikki on mahdollista myös silloin, kun kaikki on synkkää.

Toivotan kaikille sttk:laisille rauhallista joulua ja toivorikasta uutta vuotta!

Ajankohtaista

8.2.2023

Jytyn eduskuntavaalitavoitteet julki – Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus ja henkilöstöresurssit turvattava

Lue
8.2.2023

Minun viikkoni: sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijan viikkoon mahtuu monenlaista

Lue
8.2.2023

Ammattiliitto Pro: toimihenkilöiden ansiokehityksen huomiotta jättäminen heikentää Suomen houkuttelevuutta

Lue
7.2.2023

Kestävä energia – STTK:n tavoitteita energiapolitiikan kehittämiseksi

Lue
6.2.2023

Haemme työsuhdeneuvojaa Kesäduunari-infoon

Lue
6.2.2023

Juri Aaltonen valittiin jatkamaan ERTOn puheenjohtajana

Lue
6.2.2023

Yksin- ja kevytyrittäjien tärkeimmät palvelut saman katon alle – ProSoolo ja UKKO.fi yhteistyöhön

Lue
2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue