STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
STTK:n keskeiset viestit:
- STTK pitää esityksen tavoitteita ja toimenpiteitä kannatettavana, mutta osittain riittämättöminä.
- Rekrytointimaksuihin tulisi puuttua koko rekrytointiketjussa. Työnantajan vakuutusta, että työntekijältä ei ole peritty maksuja työsuhteen solmimisesta on uusi keino puuttua kynnysrahoihin. Työnantajan vastuun tulisi kuitenkin ulottua koko rekrytointiketjuun ja kattaa myös erilaiset alihankkijat, agentit ja henkilöstöpalveluyritykset sekä Suomessa että lähtömaassa.
- STTK pitää esityksen merkittävänä puutteena sitä, ettei se paranna hyväksikäytön kohteeksi joutuneen henkilön asemaa tai mahdollisuuksia irtautua hyväksikäyttötilanteesta lainsäädännöllisin keinoin. Hyväksikäytön uhriksi joutuneella työntekijällä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus irtautua epäasiallisesta työsuhteesta ilman pelkoa oleskeluoikeutensa menettämisestä.
- Sertifioitujen työnantajien valvonnan tulee olla jatkuvaa ja viranomaisten tiedonvaihdon tehokasta. Ennen uudistuksen voimaantuloa tulisi arvioida huolellisesti sen vaikutukset viranomaistoimijoiden henkilöstön määrään, työn organisointiin ja osaamistarpeisiin sekä varmistaa, että vastuuviranomaisilla on käytössään riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit tehtävien hoitamiseen.
- STTK korostaa, että työperäisen hyväksikäytön ennaltaehkäisy ja torjunta sekä kansainvälisen työvoiman saatavuus ja lupaprosessien sujuvuus eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Läpinäkyvä ja oikeudenmukainen järjestelmä lisää Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohdemaana.
Yleistä esityksestä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia. Muutoksia tehdään koskien työntekoon perustuvan oleskeluluvan lupaedellytystä sekä koskien päätöstä, jolla Maahanmuuttovirasto voi pidättäytyä oleskeluluvan myöntämisestä työnteon perusteella. Kausityölakiin tehtävien teknisten muutosten tavoitteena on parantaa Euroopan komission kausityödirektiivin täytäntöönpanoon tasoa tehostamalla työnantajiin kohdistuvia seuraamuksia.
STTK pitää erittäin kannatettavina esityksen tavoitteita vahvistaa työperäisen hyväksikäytön torjuntaa, ehkäistä rekrytointimaksuja sekä kohdistaa seuraamuksia hyväksikäyttöön syyllistyviin työnantajiin. STTK katsoo, että esitys parantaa Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia torjua työperäistä hyväksikäyttöä oleskelulupamenettelyssä asettamalla työnantajille enemmän seurauksia väärin toimimisesta. Työvoiman kansainvälisen rekrytoinnin tulee perustua eettisiin toimintatapoihin, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen sekä läpinäkyviin rekrytointikäytäntöihin.
Samalla STTK kuitenkin huomauttaa toimenpiteiden riittävyydestä ja viranomaistoiminnan riittävästä resurssoinnista. Valvonnan tulee olla jatkuvaa.
Työperäinen hyväksikäyttö
STTK pitää kannatettavana ehdotusta, jonka mukaan työnantaja ei saa periä työntekijältä maksuja eli niin sanottuja kynnysrahoja työsuhteen solmimisesta. On yleistä, että kolmansista maista rekrytoidut työntekijät joutuvat maksamaan lähtömaassaan erilaisia rekrytointiin, työnvälitykseen tai työsuhteen järjestämiseen liittyviä maksuja. Rekrytointiin liittyvät maksut lisäävät merkittävästi työntekijän riippuvuutta työnantajasta ja altistavat hyväksikäytölle.
Työntekijän näkökulmasta on olennaista, että maksun suorittaminen on edellytys työpaikan saamiselle tai Suomeen saapumiselle. Työntekijälle ei niinkään ole merkitystä sillä periikö maksun työnantaja tai muu rekrytoinnissa mukana oleva taho, eikä se kaikissa tilanteissa ole työntekijälle myöskään selvää.
Ehdotettu työnantajan vakuutus siitä, ettei työntekijältä ole peritty maksuja työsuhteen solmimisesta, on uusi keino puuttua kynnysrahoihin. Ehdotus jättää kuitenkin mahdollisuuden ja kannustimen erilaisten välikäsien käyttämiseen kynnysrahojen perimisessä vakuutuksen koskiessa vain suoraan työnantajan itsensä perimiä maksuja. Rekrytointimaksuihin on välttämätöntä puuttua koko rekrytointiketjussa.
Rekrytointimaksujen kiellon tuleekin kattaa koko rekrytointiketju (erilaiset alihankkijat, agentit tai henkilöstöpalveluyritykset). Kynnysrahojen perimisellä tulee olla vaikutus työnantajan mahdollisuuksiin rekrytoida ulkomaista työvoimaa jatkossa (pidättäytymispäätöksen mahdollisuus). Jatkovalmistelussa tulisi arvioida koko rekrytointiketjun vastuuta, jotta eettisen rekrytoinnin periaate toteutuu aidosti. STTK esittää, että työnantajan vastuu ulottuisi koko rekrytointiketjuun.
Pidättäytymispäätös
STTK kannattaa työnantajaan kohdistettavien seuraamusten tehostamista tilanteissa, joissa työnantaja on syyllistynyt työperäiseen hyväksikäyttöön tai laiminlyönyt työnantajavelvoitteitaan. Esityksessä ehdotetut muutokset työnantajaan kohdistettavaan pidättäytymispäätökseen ovat kannatettavia, koska ne kohdistavat työnantajan moitittavan toiminnan ja väärinkäytösten seuraamukset työnantajaan, eikä työntekijään. Muutos edistää vastuullista rekrytointia ja reilua kilpailua työmarkkinoilla.
Valtaosassa kansainvälisen rekrytoinnin tilanteista työntekijän oleskelulupa ja toimeentulo ovat vahvasti sidoksissa työnantajaan. Työperäinen hyväksikäyttö on usein laajasti organisoitua, järjestelmällistä ja suunnitelmallista. Työnantajaan kohdistuvaa pidättäytymispäätöstä voidaan näin ollen pitää yhtenä keinona suojata uusia työntekijöitä joutumasta vastaavan toiminnan kohteeksi.
STTK pitää esityksen merkittävänä puutteena sitä, ettei se paranna hyväksikäytön kohteeksi joutuneen henkilön asemaa tai mahdollisuuksia irtautua hyväksikäyttötilanteesta lainsäädännöllisin keinoin. Hyväksikäytön uhriksi joutuneella työntekijällä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus irtautua epäasiallisesta työsuhteesta ilman pelkoa oleskeluoikeutensa menettämisestä.
Esitys ei myöskään huomioi viranomaisresurssien tarvetta. Sertifioitujen työnantajien valvonnan tulee olla jatkuvaa ja viranomaisten tiedonvaihdon tehokasta. Esityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja Maahanmuuttovirastolle, työsuojeluviranomaisille, poliisille ja muille viranomaistoimijoille, jotka osallistuvat työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden torjuntaan. Myös sujuvaa tiedonvaihtoa viranomaisten välillä on edesautettava.
Esitys tunnistaa esimerkiksi Maahanmuuttoviraston uusia tehtäviä muun muassa pidättäytymispäätösten valmistelun, hakemusten tutkimatta jättämisen, maksunpalautusten ohjeistamisen sekä tietojärjestelmämuutosten toteuttamisen osalta. Esityksen vaikutusarvioinneissa ei kuitenkaan ole riittävästi tarkasteltu muutosten kokonaisvaikutuksia Maahanmuuttoviraston henkilöstöresursseihin ja henkilötyövuositarpeeseen. Vaikka yksittäisen pidättäytymispäätöksen käsittelyprosessia kevennetään, lisääntyvä valvonta, uusien pidättäytymispäätösten valmistelu, työnantajien toiminnan arviointi, viranomaisyhteistyö sekä uusien säännösten toimeenpano voivat kasvattaa viraston työmäärää merkittävästi.
STTK korostaa, että ennen uudistuksen voimaantuloa tulisi arvioida huolellisesti sen vaikutukset viranomaistoimijoiden henkilöstön määrään, työn organisointiin ja osaamistarpeisiin sekä varmistaa, että vastuuviranomaisilla on käytössään riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit tehtävien hoitamiseen. Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että lakimuutosten toimeenpanoon osoitetaan myös käytännössä riittävät resurssit, eikä uusia tehtäviä toteuteta nykyisten resurssien puitteissa ilman vaikutuksia käsittelyaikoihin tai työkuormaan.
Lisäksi on olennaista järjestää viranomaistoimijoiden henkilöstön riittävä koulutus uusien säännösten soveltamisesta, työperäisen hyväksikäytön tunnistamisesta sekä uusien harkintaperusteiden yhdenmukaisesta käytöstä.
STTK huomauttaa, että nykyinen sääntely on osoittautunut käytännössä vaikeasti sovellettavaksi, eikä pidättäytymispäätöksiä ole käytännössä tehty lainkaan. Hallituksen esitykseen sisältyvien muutosten toimivuutta onkin seurattava ja arvioitava määräajan kuluttua, ovatko seuraamuskeinot riittäviä työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi.
Muita huomioita
STTK katsoo, että kolmansista maista saapuvien työntekijöiden rekrytoinnin tulee olla aina eettistä. Eettisen rekrytoinnin lähtökohtana on koko rekrytointiprosessin läpinäkyvyys ja vastuullisuus. Työperäisen hyväksikäytön torjunnassa ei tule keskittyä ainoastaan työnantajan toimintaan Suomessa, vaan sen on ulotuttava koko rekrytointiketjuun lähtömaasta alkaen.
STTK korostaa, että eettisen rekrytoinnin rakenteet ja hyväksikäytön vastaiset keinot on rakennettava riittävän vahvoiksi, jotta esimerkiksi osaajapulan ja ulkomaisen työvoiman tarpeen kasvaessa järjestelmä on kaikilta osin toimiva ja eettinen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei tällä hetkellä rekrytoida kausityöntekijöitä kolmansista maista. Ala kuuluu kuitenkin kansainvälisen rekrytoinnin merkittävimpiin toimialoihin, jonka työvoimapula on ajoittain laajaa. Työperäisen hyväksikäytön ilmiön laajeneminen uusille toimialoille onkin välttämätöntä ennaltaehkäistä toimivalla sääntelyllä.
STTK kiinnittää huomiota, että esityksessä todetaan työryhmän käsitelleen myös au pair -oleskeluluvan muutostarpeita tai lupaperusteen mahdollista poistamista kokonaan. Esityksessä todetaan au pairien asemaan liittyvä rakenteellinen hyväksikäytön riski, koska au pairit eivät ole työsuhteessa eivätkä siten työsuojeluvalvonnan piirissä. STTK kummeksuu, että asiaa ei ole viety jatkovalmisteluun osana nyt ehdotettavia toimia. Työperäisen hyväksikäytön torjunnan näkökulmasta myös au pair -järjestelmän sääntelyn toimivuutta ja valvonnan riittävyyttä on välttämätöntä arvioida tarkemmin.
STTK korostaa, että työperäisen hyväksikäytön ennaltaehkäisy ja torjunta sekä kansainvälisen työvoiman saatavuus ja lupaprosessien sujuvuus eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Läpinäkyvä ja oikeudenmukainen järjestelmä lisää Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohdemaana. STTK pitää välttämättömänä, että osana työperäisen hyväksikäytön torjuntaa luodaan työantajille velvoite tuottaa ulkomailta rekrytoiduille työntekijöille tietoa oikeuksistaan, työehdoista ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista työntekijälle ymmärrettävällä kielellä.
STTK pitää välttämättömänä, että työperäisen hyväksikäytön torjuntaa sekä eettistä rekrytointia kehitetään jatkossa edelleen yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, viranomaisten ja työnantajien kanssa.
Lisätietoja STTK:ssa: Taina Vallander
