Osaamisen kehittämisen kustannuksia ei pidä sysätä työntekijöille

Lisätietoja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

STTK vastustaa koulutuksen maksullisuuden lisäämistä ja vaatii seuraavaa hallitusta valmistelemaan aikuiskoulutustuen tilalle uuden jatkuvan oppimisen tukimallin. Työelämän nopea muutos lisää tarvetta osaamisen päivittämiselle, mutta kouluttautumisen kustannuksia ja riskejä ei pidä siirtää yksittäisten työntekijöiden kannettavaksi.

Julkinen keskustelu jatkuvasta oppimisesta on viime vuosina keskittynyt rahoitusleikkauksiin ja koulutuksen maksullisuuden lisäämiseen. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen lisäksi kuluvalla hallituskaudella on leikattu aikuisten ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä sekä nostettu avoimen korkeakoulutuksen opiskelijamaksuja. Eduskunnan käsiteltävänä on myös hallituksen esitys, joka mahdollistaisi maksulliset tutkinnot avoimen korkeakoulutuksen kautta.

STTK vastustaa maksullisen tutkintoväylän avaamista. Järjestö arvioi maksullisen tutkintokoulutuksen kasvattavan riskiä julkisen rahoituksen ja koulutusinvestointien vähenemisestä sekä kiihdyttävän koulutusmahdollisuuksien eriytymistä.

Kansainväliset mallit korostavat yhteistä vastuuta koulutuksesta

Suomessa työikäisten oppimisen tukia ja koulutustarjonnan rahoitusta on leikattu samaan aikaan, kun teknologinen murros, vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen lisäävät tarvetta osaamisen uudistamiselle.

Teollisuuden palkansaajien tuore raportti tarkastelee jatkuvan oppimisen rahoitusmalleja kansainvälisen vertailun kautta. Suomessa on vahva pohjoismaisen aikuiskoulutuksen perinne, jossa sidosryhmien osallistuminen on aktiivista, julkisen rahoituksen merkitys on suuri ja jossa aikuiskoulutukseen osallistuminen on korkealla tasolla.

Suomen kannalta kiinnostavan vertailukohdan tarjoaa esimerkiksi Ruotsin siirtymäopintotuki (omställningsstudiestöd), jolla tuetaan työuran keskivaiheilla olevien työntekijöiden osaamisen kehittämistä, urasiirtymiä ja työmarkkina-aseman vahvistamista. Tanskassa puolestaan on edistetty mahdollisuuksia kouluttautua työajalla. Keski-Euroopan malleissa työnantajien vastuu jatkuvan oppimisen järjestämisestä ja rahoittamisesta on Pohjoismaita vahvempi.

STTK:n mukaan kansainväliset esimerkit tarjoavat hyviä lähtökohtia myös Suomen järjestelmän kehittämiseen. Tavoitteena on oltava kestävä rahoitusmalli, joka turvaa työntekijöille yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan työuran aikana.

Opiskelun aikainen toimeentulo on turvattava

STTK vaatii seuraavaa hallitusta käynnistämään uuden jatkuvan oppimisen tukimallin valmistelun. Mallin on parannettava työntekijöiden mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen ja alanvaihtoon sekä turvattava toimeentuloa opintovapaan aikana.

Raha ja aika ovat keskeisiä esteitä oppimiseen osallistumiselle. Mahdollisten koulutusmaksujen lisäksi työntekijän on pystyttävä kattamaan elämisen kustannukset opiskelun aikana. STTK:n esittämässä mallissa tuki rahoitettaisiin kollektiivisesti työnantajilta ja palkansaajilta kerättäviltä työttömyysvakuutusmaksuilla.

Osaamiseen investoiminen tukee tuottavuuskasvua, työntekijöiden työhyvinvointia ja uramahdollisuuksia sekä auttaa pidentämään työuria. Hyödyt eivät jää vain yksittäiselle työntekijälle, vaan ulottuvat työnantajille ja koko yhteiskuntaan. Siksi myöskään vastuu osaamisen kehittämisestä ja sen kustannuksista ei voi jäädä yksin työntekijälle.

Lisätietoja: Riina Nousiainen, asiantuntija, koulutus ja osaaminen p. 050 310 6056