Kilpailukyvystä on tullut lähes kaikkia EU:n toimia yhdistävä tavoite. Se on ymmärrettävää aikana, jolloin geopoliittiset jännitteet kasvavat, talouspolitiikka hakee suuntaansa ja Eurooppa etsii paikkaansa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
Palkansaajien näkökulmasta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole ainoastaan se, että kilpailukykyä vahvistetaan, vaan se, miten sitä tehdään.
Kilpailukyvystä keskustellessa huomio kiinnittyy useimmiten investointeihin, sisämarkkinoiden toimintaan ja sääntelyn keventämiseen. Ne ovat merkittäviä asioita, mutta Euroopan menestys ei perustu pelkästään niihin. Tarvitaan myös osaavia työntekijöitä, laadukkaita työpaikkoja ja toimivia julkisia palveluja. Ilman niitä ei synny tuottavuutta eikä kestävää kasvua.
Tarvitaan myös osaavia työntekijöitä, laadukkaita työpaikkoja ja toimivia julkisia palveluja.
Siksi sosiaalinen Eurooppa on nähtävä ennen kaikkea kilpailukyvyn tärkeimpänä edellytyksenä. Tästä näkökulmasta on tervetullutta, että työohjelmassa sitoudutaan myös sosiaalihuippukokouksen järjestämiseen.
Työelämäuudistuksissa ei saa unohtaa työntekijöitä
EU:n agendalla on tänä ja ensi vuonna useita työelämän kannalta kiinnostavia avauksia. Kenties merkittävin niistä on 2026 joulukuussa odotettava Quality Job Act, jonka tavoitteena on vastata työelämää ravisteleviin muutoksiin, kuten tekoälyn yleistymiseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Muutokset voivat lisätä tuottavuutta ja luoda uusia mahdollisuuksia, mutta ne eivät automaattisesti paranna työn laatua.
Siksi on tärkeää, että työntekijöiden oikeudet, työhyvinvointi ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä pysyvät mukana muutoksessa. Teknologinen kehitys ei saa tarkoittaa sitä, että työntekijöiden asema heikkenee tuottavuuden kasvaessa.
Muita palkansaajille keskeisiä aloitteita, joiden parissa työ jatkuu myös ensi vuonna, ovat muun muassa reilun työvoiman liikkuvuuden paketti, julkisia hankintoja koskeva uudistus ja aloite EU Inc. -yritysmuodosta.
Yritystoiminnan helpottaminen ei taas saa johtaa työehtojen tai oikeuksien kiertämiseen.
Näiden uudistusten sisällön ja toimeenpanon on turvattava työntekijöiden oikeudet. Liikkumisen on oltava työntekijälle reilua, ja julkisissa hankinnoissa pitää painaa hinnan ohella myös sosiaaliset tekijät ja työelämän laatu. Yritystoiminnan helpottaminen ei taas saa johtaa työehtojen tai oikeuksien kiertämiseen.
Ensi vuoden uusissa aloitteissa korostuu hoiva ja osaaminen
Euroopassa on valtava pula hoiva- ja hoitoalan työntekijöistä. Siksi komission valmistelema European Care Deal on ajankohtainen ja kiinnostava. On selvää, ettei alojen työvoimapulaa voida ratkaista ilman parempia työoloja, riittävää henkilöstöä, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja parempaa palkkausta. Komission aloite ei kuitenkaan ole sitova, joten vaikutukset työpaikkojen käytäntöihin jäävät nähtäväksi.
Toinen tervetullut avaus on European Skills Guarantee, jonka tavoitteena on tukea työntekijöitä tilanteissa, joissa työ muuttuu tai katoaa rakennemuutoksen seurauksena. Ajatus on tärkeä, koska vaikka vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat välttämättömiä, niiden riskit eivät voi jäädä vain työntekijöiden harteille. Osaamisen päivittämisen pitäisi olla mahdollisuus koko työuran ajan, ei vasta silloin, kun työpaikka on jo katoamassa.
Kaikki sääntely ei ole turhaa byrokratiaa
Komission työohjelma jatkaa vahvasti sääntelyn yksinkertaistamisen linjalla. Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen on monessa tilanteessa perusteltua, eikä tarpeetonta byrokratiaa kannata ylläpitää sen itsensä vuoksi.
Yksinkertaistamisen ja sääntelyn purkamisen välille on kuitenkin vedettävä entistä selkeämpi raja. Työsuojelu, työntekijöiden oikeudet, henkilöstön osallistumismahdollisuudet tai reilut työehdot eivät ole tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Ne ovat osa toimivia työmarkkinoita ja reilua kilpailua.
Työsuojelu, työntekijöiden oikeudet, henkilöstön osallistumismahdollisuudet tai reilut työehdot eivät ole tarpeetonta hallinnollista taakkaa.
Komissio haluaa myös vahvemmin puuttua goldplatingiin eli tilanteisiin, joissa jäsenvaltiot lisäävät EU:n vähimmäisvaatimusten päälle omaa kansallista sääntelyä. Ajatus ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono. Sääntelyn yhdenmukaistaminen voi helpottaa yritysten toimintaa sisämarkkinoilla. Jos ajatusta pyritään kuitenkin joissain vaiheessa virheellisesti soveltamaan työlainsäädäntöön, siitä koituu harmia palkansaajille. EU:n vähimmäisvaatimusten mukainen toteutus poistaa kansallisen liikkumavaran myös silloin, kun se on Suomen työmarkkinamallin, työntekijöiden suojan tai työehtosopimusjärjestelmän kannalta perusteltua.
Hyvä työ luo kilpailukykyä
Ensi vuoden työohjelman läpi kulkee yksi vahva viesti: Eurooppa haluaa pärjätä globaalissa kilpailussa. Palkansaajan aseman ratkaisee se, millä keinoilla tähän tavoitteeseen pyritään.
On myös selvää, ettei Eurooppa pärjää kilpailussa halvemmalla työllä tai heikoimmilla työehdoilla. Sen vahvuuksia ovat korkea osaaminen, tuottavuus, toimivat työmarkkinat ja vahva sosiaalinen malli. Näihin vahvuuksiin sen kannattaa myös nojata. Euroopan menestys rakennetaan laadukkaiden työpaikkojen, osaamisen kehittämisen, vahvan sosiaalisen vuoropuhelun ja toimivien julkisten palveluiden varaan.
Sosiaalinen Eurooppa ei ole kilpailukyvyn vastakohta. Kestävän kilpailukyvyn perusta on se, että myös ihmisistä pidetään huolta.
Maria Häggman
Kirjoittaja on kansainvälisten asioiden päällikkö.
